Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Biojäte ei kuulu sekajätteeseen.
Mia Smolander
ITÄ-UUSIMAA Mahdollisuus lajitella ja kerätä biojätteet erikseen laajenee uuden jätelain myötä lähivuosina: lajittelun piiriin tulee jopa 800?000 uutta suomalaista. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä Suomi on jo nyt jäljessä jätteen kierrätystavoitteista.
– Biojätteen erilliskeräys on avainasemassa kierrätyksen lisäämisessä. Puolella suomalaisista on jo kotipihassaan biojäteastia tai kotikompostori. Ensiaskel olisi saada ne kovempaan käyttöön, Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala kertoo.
Biojätteen osuus polttoon menevästä sekajätteestä on ollut yli 35 prosenttia myös niillä, joilla on mahdollisuus lajitteluun. Biojätekertymä olisi lähes kaksinkertainen, jos jokainen suomalainen, jolla pihassaan on biojäteastia tai kompostori, lajittelisi sinne biojätteensä.
Rakasta joka murua -kampanjaa alkoi
Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto ja 31 kunnan jätelaitosta kannustavat seuraavan vuoden ajan Rakasta joka murua -kampanjalla asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin.
Lajittelumotivaation nostamiseksi tarjotaan kiinnostavaa tietoa sekä arkea helpottavia niksejä. Yhtenä kampanjan tavoitteista on päivittää suomalaisten tietämys lajittelusta 2020-luvulle, koska monet nojaavat vielä takavuosina opittuihin vääriin uskomuksiin, eivätkä siksi lajittele.
–?Liikkeellä on hassujakin legendoja lajittelusta. Välillä kuulee kyseenalaistavia puheita, että jäteautossa kaikki roskat menevät kuitenkin sekaisin. Miksi niitä eri pönttöjä eri jätteille edes olisi, jos niitä ei kerättäisi ja käsiteltäisi erikseen, Suomen Kiertovoima ry KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halme sanoo.
"Biojäte on kukkarolle edullista polttoainetta"
Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa. Sillä tuotetaan biopolttoainetta sekä multaa ja maanparannusainetta metsiin ja pelloille.
Kuitenkin tavallisista kotiroskiksista löytyy vielä enemmän biojätettä: yli 300 miljoonaa kiloa joka vuosi. Tämä poltetaan sekajätteen mukana.
–?Se on kuin kaataisi polttoainetta pois tai haaskaisi pellon tai metsän tarvitsemia ravinteita. Biojäte on ilmastolle ja kukkarolle edullista polttoainetta: pelkästään suomalaisten kahvinporoilla kulkisi iso määrä ajoneuvoja. Ja jos koko biojätemäärä lajiteltaisiin, riittäisi siitä jopa 90?000:lle biokaasulla kulkevalle henkilöautolle koko vuodeksi, Halme sanoo.
Biojätteen lajittelun ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat. Kotitalousjätteitä ei Suomessa ole enää vuosiin viety kaatopaikalle, vaan lajittelun jälkeen jäävä sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan jätevoimalassa. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.
–?Biojäte on suurimmaksi osaksi vettä. Veden polttamisessa ei ole energian tuotannossa oikein järjen häivää. Biojäte siis heikentää laitoksen tehokkuutta tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi biojäte sisältää paljon suolaa. Suola muuttuu palaessaan suolahapoksi, mikä aiheuttaa laitoksessa korroosiota eli ruostumista, jätevoimala Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi valottaa.
Mehevää multaa kukkapenkkiin
Biojätteestä syntyy kotona kompostoimalla kotipuutarhurin kukkapenkkiin muhevaa multaa.
On myös hyvä huomioida, että sekajäteastian tyhjennyskertoja on mahdollista harventaa, mikäli kiinteistön biojätteet kompostoidaan lämpöeristetyssä kompostorissa, joka on suojattu haittaeläimiltä ja hyötyjätteet sekä vaaralliset jätteet lajitellaan tarkasti. Jos näiden toimenpiteiden ansiosta sekäjätteen määrä on pieni, tyhjennysvälin harventamista voi hakea.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella, mihin Myrskylä ja Pukkila kuuluvat, sekajätteen tyhjennysväli voi olla jopa 12 viikkoa, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai biojäte kompostoidaan.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot