LO­VII­SA, KES­KUS­TA – Huo­li­ma­ton­ta tou­hua kau­pun­gil­ta! Ra­ken­nus on ol­lut koh­ta jo kym­me­nen vuot­ta tyh­jil­lään, Lo­vii­san Tai­deyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Tero Mak­si­mai­nen puus­kah­taa sei­so­es­saan en­ti­sen van­hain­ko­din pi­ha­maal­la Itäi­sel­lä Tul­li­ka­dul­la.

Ke­hit­tääk­seen Lo­vii­saa kult­tuu­ri­kau­pun­ki­na Tai­deyh­dis­tys lä­het­ti maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä kau­pun­gil­le ha­ke­muk­sen osa­na käyn­nis­tä­mään­sä kun­ni­an­hi­mois­ta ja ta­voit­teel­lis­ta Lo­vii­sa ku­va­tai­de­kau­pun­ki­na -han­ket­ta.

Hank­kee­seen ni­vou­tuu yh­te­nä osa Ham­ber­gin koti (Ham­bergs­ka hem­met), jos­sa asui ja työs­ken­te­li maa­il­man­kuu­lu ku­va­tai­tei­li­ja He­le­ne Schjerf­beck so­ta­pa­ko­lai­se­na vuon­na 1940. Tuol­ta ajal­ta on yk­si hä­nen kuu­lui­sim­mis­ta töis­tään ”Tyt­tö Lo­vii­sas­ta”.

Hank­keen ta­voit­tee­na on teh­dä Lo­vii­sas­ta kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu, ha­lut­tu ja ar­vos­tet­tu ko­ti­paik­ka ku­va­tai­tei­li­joil­le ja ku­va­tai­teel­le.

Rakennus huokuu historiaa. Talossa toimi vanhainkoti yksityisen säätiön varoin aina vuoteen 1981, jolloin se siirtyi tontteineen Loviisan kaupungin omistukseen. Talon suunnitelleen arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin (1892–1984) kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta.

Marko Wahlström

Jäi­kö han­ke jäi kau­pun­gin si­säi­sen krii­sin jal­koi­hin?

Pääs­täk­seen hank­kees­sa al­kuun yh­dis­tyk­sen aja­tuk­se­na oli tu­le­vak­si ke­säk­si tar­koi­tus pe­rus­taa Ham­ber­gin ko­tiin pop up -tyy­li­nen tai­de­pa­ja He­le­ne. Yh­dis­tys oli val­mis vuok­raa­maan kiin­teis­tön 1.6. ja 31.10. vä­li­sek­si ajak­si.

Ke­sän ai­ka­na tai­tei­li­ja­ko­dis­sa oli aja­tuk­se­na pi­tää ko­kouk­sia ja työ­se­mi­naa­re­ja, jois­sa ide­oi­daan ja tes­ta­taan ta­lon tu­le­vaa käyt­töä tai­de­pa­ja­na.

– Kau­pun­ki kui­ten­kin las­ki kiin­teis­tön kaik­ki ole­mas­sa­o­le­vat ku­lut (noin 8 000 eu­roa) ta­ju­a­mat­ta, et­tä ne ovat kiin­teis­tä ku­lu­ja koko ajan. Ke­sän ko­kei­lu ei oli­si ai­heut­ta­nut juu­ri­kaan li­sä­ku­lu­ja, Mak­si­mai­nen ih­met­te­lee pe­rus­te­lui­ta, joi­ta yh­dis­tys on saa­nut lu­kea muun mu­as­sa so­si­aa­li­sen me­di­an kaut­ta.

Tai­deyh­dis­tys ei ole saa­nut vi­ral­lis­ta vas­taus­ta Lo­vii­san kau­pun­gin te­ke­mäs­tä pää­tök­ses­tä.

– Eh­kä han­ke jäi kau­pun­gin si­säi­sen krii­sin jal­koi­hin, kun ti­lan­ne on tu­leh­tu­nut ja ih­mi­set re­a­goi­vat lii­an­kin her­käs­ti, Mak­si­mai­nen epäi­lee.

Hän häm­mäs­te­lee kau­pun­gin elin­voi­man ke­hit­tä­mi­ses­tä vas­taa­van vi­ran­hal­ti­jan hy­vin ala­tyy­lis­tä osal­lis­tu­mis­ta so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa käy­tyyn kes­kus­te­luun.

– Jos kau­pun­gin asen­ne kun­ta­lais­ten aloit­teel­li­suu­teen on mol­la­ta en­nen kuin asi­a­no­mai­nen lau­ta­kun­ta on asi­aa edes kä­si­tel­lyt, ei vi­ran­hal­ti­ja ole teh­tä­vien­sä ta­sal­la.

Mak­si­mai­nen ei enää ih­met­te­le yh­tään sitä, et­tä lo­vii­sa­lai­set yrit­tä­jät ovat an­ta­neet kiel­teis­tä pa­lau­tet­ta kau­pun­gin suun­taan, jos suh­tau­tu­mi­nen on sa­man­lais­ta, ei­kä asi­as­ta pys­ty­tä avoi­mes­ti kes­kus­te­le­maan.

Talon asuinhuoneiden parvekkeissa näkyy merkkejä myös betoni rakenteellisesta rapistumisesta.

Marko Wahlström

Funktionalismille tyypilliset pyöreät muodot näkyvät rakennuksen julkisivussa. Näiltä parvekkeilta ”iäkkäät, sivistyneet, ruotsia puhuvat varattomat loviisalaisnaiset” usein vilkuttivat kaupunkilaisille.

Marko Wahlström

Aja­tuk­se­na on toi­min­ta, jol­lais­ta ei muu­al­la Suo­mes­sa ole

Mak­si­mais­ta har­mit­taa, et­tä lä­hin­nä so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa käy­ty jul­ki­nen kes­kus­te­lu on saa­nut jopa koo­mi­sia piir­tei­tä.

– Isos­ta hank­kees­ta ir­ro­tet­tu­na asia näyt­täy­tyy enem­män­kin tai­tei­li­joi­den ke­sä­ji­pol­ta, vaik­ka aja­tuk­se­na meil­lä on va­ka­va pit­kän täh­täi­men tar­koi­tus.

Ke­säl­lä tai­de­pa­jaa oli­si ol­lut tar­koi­tus tes­ta­ta ja ke­hit­tää yh­des­sä tai­de­pa­jaan kut­sut­ta­vien ku­va­tai­de­o­pis­ke­li­joi­den kans­sa. Ke­sän ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la oli tar­koi­tus teh­dä pää­tös jat­kos­ta.

– Sit­ten, kun ra­hoi­tuk­set ai­ka­naan ovat kun­nos­sa suu­ri vi­si­om­me on, et­tä tai­de­pa­ja toi­mi­si uu­den­tyyp­pi­se­nä re­si­dens­si­nä, jos­sa on tai­tei­li­joi­den työ­ti­lat, Mak­si­mai­nen sa­noo.

Sa­mal­la tai­de­pa­ja toi­mi­si nuor­ten tai­dey­rit­tä­jien tai yrit­tä­jik­si ai­ko­vien yri­tys­hau­to­mo­na ja start up -paik­ka­na, jol­loin tai­tei­li­jat sai­si­vat yh­tei­sön, asun­non, työs­ken­te­ly­ti­lat, ke­hit­tä­mis- ja ra­hoi­tus­tu­en sekä kum­mi­ver­kos­ton elin­kei­non­sa tu­ek­si.

– Vas­taa­vaa ei ole mis­sään Suo­mes­sa, Mak­si­mai­nen ker­taa pe­ru­si­de­aa.

Hambergin koti on seissyt paikoillaan vuodesta 1937. Taustalla rakennuksia, joissa toimii Loviisan terveysaseman vuodeosastoja.

Marko Wahlström

Rakennus on kaksikerroksinen, jonka kellari on osin maanpinnan päällä. Toiseen siipeen on keskitetty muun muassa keittiö, seurusteluhuone, henkilökunnan tiloja ja muita aputiloja.

Marko Wahlström

Ko­kei­lu­ke­sän osal­ta juna eh­kä meni jo

Lo­vii­sa ku­va­tai­de­kau­pun­ki­na -han­ke sai al­kun­sa yk­sit­täi­sis­tä kes­kus­te­luis­ta, jois­ta ra­ken­nu­sa­lan kon­sult­ti­na työs­ken­nel­lyt lo­vii­sa­lai­nen Ilk­ka Ron­kai­nen ko­ko­si maa­lis­kuus­sa jär­jes­te­tyn yleis­ko­kouk­sen jäl­keen pa­la­pe­lin pa­lat yh­teen.

– Or­gaa­ni­ses­ti syn­ty­nyt aja­tus jä­sen­tyi näin han­ke­luon­nok­sek­si ja ko­ko­nais­hank­keek­si.

Mak­si­mai­nen ko­ros­taa, et­tä han­ke on en­nen kaik­kea elin­kei­no­po­liit­ti­nen, vaik­ka Lo­vii­san kau­pun­gin kä­sit­te­lys­sä asia siir­ret­tiin elin­kei­no- ja inf­rast­ruk­tuu­ri­lau­ta­kun­nas­ta kult­tuu­ri- ja va­paa-ai­ka­lau­ta­kun­nal­le.

– Isos­sa ku­vas­sa Ham­ber­gin koti on vain pie­ni sii­vu, jos­kin asi­an ede­tes­sä ta­lol­la on mer­kit­tä­vä roo­li. Täs­sä vai­hees­sa on kyse yh­den ke­sän ko­kei­lus­ta.

Mak­si­mai­nen us­koo, et­tä täl­le ke­säl­le suun­ni­tel­lun ko­kei­lu­jak­son osal­ta juna to­den­nä­köi­ses­ti meni jo.

– Em­me ole voi­neet kut­sua ke­sä­tai­tei­li­joi­ta, kos­ka meil­lä ei ole ol­lut konk­reet­tis­ta tie­toa sii­tä, saam­me­ko vuok­ra­ta ti­lan.

Mak­si­mai­nen toi­voo­kin, et­tä Lo­vii­san Tai­deyh­dis­tyk­sen ko­ko­nais­han­ke aset­tuu oi­ke­aan asi­ayh­tey­teen­sä.

– Toi­vom­me yh­teis­työ­tä kau­pun­gin kans­sa, mikä yleen­sä on he­del­mäl­li­sem­pää kuin vas­tak­kai­na­set­te­lu.

– Olemme erittäin huolestuneita Hambergin kodin tilanteesta, Loviisan Taideyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tero Maksimainen sanoo.

Marko Wahlström

Lo­vii­sa kiin­nos­taa ku­va­tai­tei­li­joi­ta laa­jas­ti

Lo­vii­san Tai­deyh­dis­tyk­sen tie­dos­sa on, et­tä kau­pun­gis­sa on suu­ri jouk­ko ku­va­tai­tei­li­joi­ta, jot­ka muo­dos­ta­vat vilk­kaan tai­deyh­tei­sön.

– Lo­vii­sa on kiin­nos­ta­va kau­pun­ki ku­va­tai­tei­li­joi­den ja tai­de­har­ras­ta­jien mie­les­sä. Tun­tuu sil­tä, et­tä kau­pun­ki ei asi­aa tie­dos­ta, jol­loin Lo­vii­san saa­ma mai­ne­hait­ta kas­vaa isok­si. Mak­si­mai­nen sa­noo.

Lo­vii­san Tai­deyh­dis­tys tun­ne­taan val­ta­kun­nal­li­ses­ti yh­dis­tyk­se­nä, jon­ka näyt­te­ly­ti­loi­hin (Gal­le­ria The­o­dor) on noin vuo­den jono.

– Näyt­te­lyis­sä on vuo­sit­tain noin 60 tai­tei­li­jaa, jois­ta kak­si­kol­ma­so­saa on muu­al­ta kuin Lo­vii­sas­ta. Vii­me kau­del­la kau­im­mai­set oli­vat Ii­sal­mes­ta ja Haa­pa­jär­vel­tä, Mak­si­mai­nen ker­too.

Hambergin kodissa ja sen pihalla järjestettiin taidenäyttely kesällä 2020.

Marko Wahlström

Han­ke hyö­dyt­tää elin­voi­man ke­hit­tä­mis­tä

Kes­kus­te­lu funk­ti­o­naa­lis­ta ark­ki­teh­tuu­ria edus­ta­van Ham­ber­gin ko­din pi­ha­maal­la kier­tyy kult­tuu­riin paik­ka­kun­nan elin­voi­man kan­nal­ta mer­kit­tä­vä­nä te­ki­jä­nä.

– Mei­dän koko hank­keen idea on, et­tä se hyö­dyt­tää elin­voi­man ke­hit­tä­mis­tä tie­toi­ses­ti, ei­kä vain niin, et­tä ote­taan se, mikä vas­taan sat­tuu tu­le­maan, Mak­si­mai­nen sa­noo.

Hä­nen mie­les­tä kyse on kau­pun­gin kan­nal­ta mer­kit­tä­väs­tä mark­ki­noin­ti­pa­nos­tuk­ses­ta, jos 30–50 ul­ko­paik­ka­kun­ta­lais­ta tai­tei­li­jaa tu­lee ja tu­tus­tuu Lo­vii­saan sekä saa kau­pun­gis­ta po­si­tii­vi­sen mie­li­ku­van.

– Kau­pun­ki tu­kee Lo­vii­san Tai­deyh­dis­tys­tä vuo­sit­tain 2 200 eu­rol­la, Mak­si­mai­nen to­te­aa.

Hambergin kodin julkisivun rappaukset ovat jo osin rapistuneet.

Marko Wahlström

Tai­deyh­dis­tys tar­jo­si vii­me vuon­na noin 10 000 tai­de­ko­ke­mus­ta

Tai­deyh­dis­tyk­sen gal­le­ri­a­ti­lois­sa vie­rai­li vii­me vuon­na lä­hes 6 000 näyt­te­ly­vie­ras­ta.

– Li­säk­si näyt­te­lyi­täm­me pää­see kat­so­maan ver­kon kaut­ta. Las­kim­me, et­tä vii­me vuon­na tar­jo­sim­me noin 10 000 tai­de­ko­ke­mus­ta, Mak­si­mai­nen ker­too.

Tai­deyh­dis­tyk­sen yl­lä­pi­tä­mä tai­de­gal­le­ria Ku­nin­gat­ta­ren­ka­tu 18:ssa on avoin­na päi­vit­täin maa­nan­tais­ta sun­nun­tai­hin.

– Työl­lis­täm­me val­ti­on myön­tä­mäl­lä palk­ka­tu­el­la vuo­sit­tain 5–6 hen­ki­löä eri­pi­tui­sis­sa työ­suh­teis­sa, mikä osal­taan li­sää kau­pun­gin elin­voi­maa, Mak­si­mai­nen sa­noo.

Hän muis­tut­taa, et­tä elin­voi­man nä­kö­kul­mas­ta Lo­vii­sas­ta löy­tyy usei­ta kult­tuu­ri­mat­kai­lu­koh­tei­ta, ku­ten Chaim "Poju" Zab­lu­do­vic­zin tai­de­ko­ko­el­ma Sar­vi­sa­los­sa, joi­ta voi­si hyö­dyn­tää tie­toi­sem­min.

– Nyt Lo­vii­sas­sa on luo­tet­tu kau­pun­gin luon­tai­seen ve­to­voi­maan. Käy­tän­nös­sä kaik­ki po­si­tii­vi­set asi­at Lo­vii­sas­sa ovat kol­man­nen sek­to­rin ai­kaan­saa­mia, ku­ten Lo­vii­san Wan­hat Ta­lot -ta­pah­tu­ma. Sa­moin koko van­han kau­pun­ki­mil­jöön säi­lyt­tä­mi­nen on Lo­vii­san Kult­tuu­ri- ja ym­pä­ris­tö­liik­keen an­si­o­ta.

Vanhainkoti siirtyi Loviisan kaupungille 1981. Vanhainkotitoiminta loppui 2018 ja siitä lähtien talo on ollut tyhjillään. Kiinteistö on asemakaavassa suojeltu. Talon vieressä sijaitsee Senioripuisto.

Marko Wahlström

"Lo­vii­saan saa­pu­vien odo­tu­sar­vo on yleen­sä pie­nem­pi"

Mak­si­mai­sen mie­les­tä Lo­vii­san kau­pun­ki­or­ga­ni­saa­tio ei ole oi­val­ta­nut so­si­aa­li­sen pää­o­man mer­ki­tys­tä kau­pun­gin ke­hit­tä­mi­ses­sä.

– Sitä sa­maa kan­sa­lais­pää­o­maa ovat sekä yri­tyk­set et­tä yh­dis­tyk­set. Ne ovat sa­man­lai­sia elin­voi­ma­te­ki­jöi­tä kau­pun­geil­le, so­si­o­no­min pe­rus­kou­lu­tuk­sen saa­nut ja poh­jois­sa­vo­lai­sen kau­pun­gin vir­ka­mie­he­nä 20 vuot­ta työs­ken­nel­lyt mies sa­noo.

Kol­man­nen sek­to­rin tie­toi­ses­ta ke­hit­tä­mi­ses­tä hyvä esi­merk­ki on Sot­ka­mon Vuo­kat­ti-brän­di, joka on syn­ty­nyt kah­den te­ki­jän, Vuo­ka­tin Hiih­to­seu­ran ja Sot­ka­mon Jy­myn, an­si­os­ta.

– Suo­mes­ta löy­tyy var­mas­ti mon­ta muu­ta­kin hy­vää esi­merk­kiä sii­tä, kun on löy­det­ty oi­ke­at te­ki­jät. Yk­si niis­tä on ku­va­tai­teen sa­ral­ta Mänt­tä, joka on mai­net­taan isom­pi.

Mak­si­mai­nen kat­soo maa­il­maa myös kon­sul­tin sil­mä­la­sein, sil­lä vir­ka­mie­su­ran­sa jäl­keen hän kon­sul­toi stra­te­gi­auu­dis­tuk­sia työs­tä­viä kun­tia, kun­ta­yh­ty­miä, yri­tyk­siä ja lii­ke­lai­tok­sia.

– Lo­vii­san­kin pi­täi­si pyr­kiä sii­hen, et­tä ih­mis­ten odo­tu­sar­vo oli­si isom­pi, kun se nyt on toi­sin­päin. Lo­vii­san osal­ta odo­tu­sar­vo on yleen­sä pie­nem­pi, mut­ta ih­mi­set yl­lät­ty­vät. Ti­lan­ne pi­täi­si kään­tää ta­sa­pai­noon niin, et­tä odo­tuk­sia on ja ne täy­te­tään.

FAK­TA
Ham­ber­gin koti
» Ra­ken­nus­vuo­si: 1937 (suo­jel­tu ase­ma­kaa­val­la vuon­na 1965).
» Ra­ken­nus­tyy­li: funk­ti­o­na­lis­mi.
» Ark­ki­teh­ti: Eva Kuh­le­felt-Eke­lund (1892–1984). Pe­rus­ti yh­des­sä mie­hen­sä, ark­ki­teh­ti Hil­ding Eke­lun­din kans­sa ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton vuon­na 1927. Hil­ding Eke­lund on suun­ni­tel­lut muun mu­as­sa Ström­borgs­ka högs­ta­dies­ko­lan eli Strö­hön Por­voo­seen. Eva Kuh­le­felt-Eke­lund suun­nit­te­li myös Lo­vii­san san­ka­ri­hau­taus­maan (1920), Kul­lan kar­ta­non puu­tar­han leik­ki­mö­kin, Lo­vii­san va­paut­ta­mi­sen muis­to­mer­kin (1928) sekä La­pin­jär­ven Ma­rie­ber­gin kar­ta­non pää­ra­ken­nuk­sen uu­dis­tuk­sen ja laa­jen­nuk­sen.
» Ker­ro­sa­la: 817 ne­li­ö­met­riä.
» Ti­la­vuus: 3 413 kuu­ti­o­met­riä.
» Tont­ti: 1 672 ne­li­ö­met­riä.
» Jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lit: Si­le­ä­ra­pat­tu jul­ki­si­vu ja maa­lat­tu pel­ti­ka­te.

Itäinen Tullikatu 18:ssa sijaitseva Hambergin koti on seissyt tyhjillään lähes kymmenen vuoden ajan. Talo rakennettiin Hambergin suvun lahjoitusvaroin vuonna 1937.

Marko Wahlström

Van­hain­ko­ti syn­tyi Ham­ber­gin su­vun lah­joi­tus­va­roin

LO­VII­SA Ham­ber­gin koti – Ham­bergs­ka hem­met syn­tyi pai­kal­li­ses­ti mer­kit­tä­vän Ham­ber­gin su­vun lah­joi­tus­va­roin. Vuon­na 1929 opet­ta­ja­tar Emi­lia Ham­berg tes­ta­ment­ta­si va­ro­ja poh­ja­va­roik­si van­hain­ko­din pe­rus­ta­mis­ta var­ten. Myö­hem­min kol­me hä­nen ty­tär­tään, Ale­xand­ra, Emi­lia ja Kris­ti­ne Mar­gu­noff (o.s. Ham­berg) tes­ta­ment­ta­si li­sä­va­ro­ja.

Tes­ta­men­tin mu­kaan pe­rus­tet­tu sää­tiö mää­rä­si, et­tä ”iäk­käät, si­vis­ty­neet, ruot­sia pu­hu­vat va­rat­to­mat lo­vii­sa­lais­nai­set” pää­si­vät asu­maan van­hain­ko­tiin, joka ra­ken­net­tiin lah­joi­tus­va­roil­la. Kau­pun­ki ar­vi­oi, et­tä sää­ti­ön va­rat riit­tä­vät sekä ra­ken­nuk­sen ra­ken­ta­mi­seen et­tä sen yl­lä­pi­toon.

– Ta­lon esi­ku­va­na lie­nee ol­lut kan­sain­vä­lis­ten esi­merk­kien li­säk­si muun mu­as­sa Al­var Aal­lon suun­nit­te­le­ma ja vuon­na 1933 val­mis­tu­nut Pai­mi­on pa­ran­to­la, ark­ki­teh­ti SAFA Pert­tu Huh­ti­nie­mi to­te­aa te­ke­mäs­sään Ham­ber­gin ko­din ra­ken­nus­his­to­ri­al­li­ses­sa sel­vi­tyk­ses­sä vuo­del­ta 2020.

Ra­ken­nus on kak­si­ker­rok­si­nen, jon­ka kel­la­ri on osin maan­pin­nan pääl­lä. Toi­seen sii­peen on kes­ki­tet­ty muun mu­as­sa keit­tiö, seu­rus­te­lu­huo­ne, hen­ki­lö­kun­nan ti­lo­ja ja mui­ta apu­ti­lo­ja. Toi­seen sii­peen on si­joi­tet­tu asi­a­kas­huo­neet, joi­ta oli alun­pe­rin 15.

Vanhainkoti siirtyi Loviisan kaupungille 1981. Vanhainkotitoiminta loppui 2018 ja siitä lähtien talo on ollut tyhjillään. Kiinteistö on asemakaavassa suojeltu.

Marko Wahlström

Ra­ken­nus siir­tyi Lo­vii­san kau­pun­gil­le vuon­na 1982

Ra­ken­nus toi­mi sää­ti­ön va­roin van­hain­ko­ti­na ai­na vuo­teen 1981. Kiin­teis­tö ra­ken­nuk­si­neen siir­tyi 1.1.1982 sää­ti­öl­tä kau­pun­gin omis­tuk­seen lah­ja­kir­jal­la. Lah­ja­kir­jas­sa ja sii­hen liit­ty­väs­sä so­pi­muk­ses­sa Lo­vii­san kau­pun­ki si­tou­tui käyt­tä­mään kiin­teis­töä myös jat­kos­sa kau­pun­gin van­hus­ten­huol­toa var­ten.

Näin ta­pah­tui yli 30 vuo­den ajan vuo­den 2017 lop­puun as­ti, jol­loin Ham­ber­gin ko­din toi­min­ta siir­tyi Har­maa­kal­li­on Hy­vän elä­män ta­loon.

– Tä­ten lah­jan tar­koi­te­mää­räyk­set ovat tul­leet nou­da­te­tuk­si sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä lah­jak­si saa­tua kiin­teis­töä ei vas­tai­suu­des­sa enää käy­te­tä van­hus­ten­huol­lon tar­pei­siin, to­de­taan kiin­teis­tön luo­vu­tus­ta Lo­vii­san Asun­not Oy:lle kä­si­tel­lees­sä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen ko­kouk­sen pää­tök­ses­sä 22.4.2022.

Ham­ber­gin ko­din ti­lois­sa toi­mi Vie­ra­sa­tel­jee vuo­den 2021 ai­ka­na.

MAR­KO WAHLST­RÖM