Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kantele-talossa toimivat koulutilat ovat jääneet jo pieniksi.
Mika Laine
PORVOO, KEVÄTKUMPU Kevätkummussa sijaitsevan Kantele-talon tilat ovat jäämässä liian pieniksi. Kolme vuotta sitten valmistunut kokonaisuus pitää sisällään suomenkielisen koulun, ruotsinkielisen koulun, Kevättuulen päiväkodin esiopetusryhmät, liikuntasalin, kirjaston, nuorisotilan ja kaikille avoimia aula- ja kokoontumistiloja.
Erityisesti suomenkielisessä Kevätkummun koulussa tilanpuute tuntuu jo. Koulun täyttöaste on 100 prosenttia ja luku jatkaa yhä kasvuaan.
Kevätkummun koulun vanhempainyhdistys otti viime viikolla kantaa pieneksi jääneeseen Kevätkummun kouluun.
–?Kevätkummun koulu on valmistunut kolme vuotta sitten. Nyt koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen tuli märkä rätti vasten kasvoa. Koulu on jo nyt käynyt liian pieneksi ja edessä on isoja muutoksia lasten koulunkäyntiin. Kevätkummun uusi koulu ja lyhyt koulumatka ovat olleet monille perheille ratkaisevia syitä muuttaa Porvooseen, ostaa asunto tai tontti alueelta. Perheet ovat tehneet isoja taloudellisia päätöksiä, kannanotossa sanotaan.
Vanhempainyhdistys pitää koululaisten ohjaamista kauas Kevätkummusta lyhytnäköisenä toimintana.
–?Kaavoitetaan usean tuhannen asukkaan alue ja sitten ohjata lapset kulkemaan useiden kilometrien päähän keskustaan, kun lähikouluun pääsisi turvallisesti ja nopeammin. Kaupunki on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, joissa suositaan kävelyä tai pyöräilyä autolla kulkemisen sijasta. Kevätkummun koulun laajentamiselle on perusteet alueen kehittymisen ja tonttien houkuttavuuden vuoksi.
Luokkatilat ahtaita, ilmanvaihto ei riitä
Kantele-talossa toimivat tahot esittivät jo suunnitteluvaiheessa huolensa koulun tilojen riittämättömyydestä, mutta eivät saaneet vastakaikua huolilleen. Laajentamisen sijaan hanketta supistettiin kymmenellä prosentilla.
Kevätkummun koulun rehtori Markku Antinluoma, Vårberga skolanin rehtori Jaana Viljakainen, Iina Vartiamäki Kevättuulen esikoulusta ja Merja Sevilä Nuorisopalveluista antoivat syyskuussa lausunnon koulutusjaostolle tilahaasteista.
Lausunnosta selviää, että keskeisin ongelma kouluissa on se, että luokkahuoneet on suunniteltu noin 20–22 oppilaan luokille ja tällä hetkellä luokkien keskimääräinen koko on 25 oppilasta plus kaksi aikuista. Kouluun on perustettu myös kolme uutta ryhmää, joista suunnitteluvaiheessa ei ollut tietoa.
–?Ilmanvaihto tiloissa on riittämätön, luokkatilat ovat fyysisesti liian ahtaita, ryhmien jakaminen on vaikeaa, luokista on siirretty kalusteita ja muun muassa soittimia kokonaan pois, jotta oppilaat saadaan mahtumaan. Ahtaus vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin ja kouluviihtyvyyteen. Oppilailla ja henkilöstöllä ilmenee päänsärkyä ja väsymystä.
–?Opetusta suunnitellaan tilat edellä, vaikka ihanne olisi, että tilat tukisivat ja monipuolistaisivat opetusta. Rakennusvaiheessa suunniteltu tilojen käytön muuntuvuus ja monipuolisuus eivät toteudu. Lisäksi opetusta annetaan muun muassa siistijöiden sosiaalitiloissa, neuvottelutiloissa, käytävillä ja nuorisopalveluiden tiloissa.
Työryhmä tutki eri vaihtoehtoja
Suomenkielisen koulutusjaoston nimeämä työryhmä on selvitellyt eri vaihtoehtoja Kevätkummun koulun tilanahtauden ratkaisemiseksi ja kerännyt tietoa raporttia varten. Lisäksi työryhmä on kuullut alueen asukkaita, koulun vanhempainyhdistyksen edustajia, koulun henkilöstöä sekä oppilaita mahdollisimman hyvän ratkaisun löytämiseksi.
Koulutusjohtaja Jari Kettunen kertoo, että vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi on viisi.
–?Työryhmä lähti ensimmäisenä miettimään sitä, löytyisikö ratkaisu koulun lähialueelta eli tutkimme tonttia, voisiko sinne rakentaa lisäosan, mutta se ei ehtisi ensi syksyksi. Tässä yhteydessä pohdittiin parakkeja, mutta parakit veisivät välituntitiloja pois käytöstä ja se ei ole taloudellisesti eikä aikataulullisesti tässä vaiheessa järkevää.
Toisessa vaihtoehdossa työryhmä tutki Kantele-taloa sisältäpäin, ja pohti löytyisikö ratkaisu ongelmaan tilojen muuntelulla.
–?Alue tarvitsee ehdottomasti nuorisotilan sekä kirjaston ja toisekseen ne eivät sovellu luokkatiloiksi. Eskarille ei myöskään ole tiloja muualla ja niiden sijainti koulun yhteydessä on tarkoituksenmukaista.
Tässä yhteydessä työryhmä mietti voisiko toisen koulun siirtää kokonaan muualle tai vaihtoehtoisesti ohjata Vårberga skolan oppilaat Kråkön alueelta esimerkiksi Grännäsiin tai Kvarnbackeniin. Suomenkielisen koulun tilannetta tällä ei kuitenkaan parannettaisi.
Oppilaaksiottoaluiden rajat pohdinnassa
Kolmantena vaihtoehtona tutkittiin oppilaaksiottoalueiden rajoja.
–?Tällä hetkellä Kevätkummun tilanne on sellainen, että koululla on kaikista kaupungin kouluista pienin oppilaaksiottoalue eli etäisyydet ovat aika optimaaliset lapsille.
Yksi vaihtoehto olisi ohjata Kevätkumpu I -alueen oppilaat Keskuskouluun tulevaisuudessa.
–?Se ei kuitenkaan tuo ensi syksyyn ratkaisua. Toinen vaihtoehto olisi pohtia Toukovuoren aluetta, josko sieltä alueelta ohjattaisiin tulevaisuudessa Keskuskouluun, mutta siinä vaihtoehdossa jouduttaisiin käyttämään koulukuljetuksia. Jos Pihlajatien alueen lapset ohjattaisiin Keskuskouluun tulevaisuudessa, heillä olisi turvallisempi kulkea, koska he eivät joutuisi ylittämään Kevätkummuntietä.
Neljäs vaihtoehto on kokonaisen ikäluokan siirtäminen.
–?Siinä järkevintä olisi siirtää vanhin ikäluokka, niin että Kevätkummun koulusta tulisi eskari plus 1–5-luokkien koulu. Tällä saataisiin väljyyttä luokkatiloihin. Mutta tietenkin pitää miettiä lapsen oppimispolkua ja mikä on järkevää. Keskuskoulussa olisi tiloja tälle vaihtoehdolle ja opettajat siirtyisivät lasten kanssa.
Viides vaihtoehto yhdistäisi kolmannen ja neljännen vaihtoehdon.
–?Tällä päästäisiin pidempikestoiseen ratkaisuun, eli tällä ratkaistaisiin ensi syksy ja saataisiin pitkäkestoisesti ikäluokkia vähän pienemmäksi. Se saattaisi tulevaisuudessa tasoittaa oppilasmääriä Keskuskoulun ja Kevätkummun koulun välillä, ja mahdollisesti tulevaisuudessa kuudesluokkalaiset voitaisiin pitää Kevätkummussa.
Työryhmä kokoontui työstämään loppuraporttiaan tiistaina 24.11. Koulutusjohtaja Jari Kettunen tekee loppuraportin perusteella esityksen suomenkieliselle koulutusjaostolle, joka kokoontuu päättämään asiasta tiistaina 8.12.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot