Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Hyvä uintitaito ei välttämättä riitä hukkuvaa pelastettaessa.
Mika Laine
PORVOO Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH ry:n mukaan Suomessa hukkui vuoden 2019 tammi-kesäkuussa ennakkotilastojen mukaan 44 ihmistä, joista 20 kesäkuussa. Edellisen kerran SUH:n ennakkotilastojen mukaan on vuonna 2013 hukkunut yhtä paljon ihmisiä kesäkuussa.
– Todellisuudessa ihmisiä hukkuu enemmän rannoilla, jossa hallitsevat erilaiset elementit kuin hieman tutummassa uimahallissa: erilainen aallokko, ympäristö ja altaan reunasta kiinni ottaminen väsyn iskiessä ei ole ulkona uidessa mahdollista. Hallissa on aina myös koulutettuja uimavahteja valmiina auttamaan vaaratilanteen sattuessa, kertoo Folkhälsanin Uudenmaan alueen uintikoordinaattori Maria Hammarberg.
Nykypäivänä vanhemmat eivät enää vie lapsiaan uimakouluihin tarpeeksi usein, joka on myös osasyynä puutteellisiin uimataitoihin: vanhemmat vievät lapsiaan uimakouluun kaksi- kolme kesää putkeen, jonka jälkeen lapsen oletetaan osaavan jo uida tarpeeksi hyvin, tai sitten muut kesäharrastukset tulevat uimataidon harjoittamisen edelle.
Folkhälsanin uintikoordinaattori Maria Hammarberg (vas.), seuraa uimaopettaja Ann-Louise Hakalaxin opettaessa uimakoululaisille hengenpelastuksen alkeita.
Mika Laine
Suomessa hukkuu vuosittain noin 100-150 ihmistä. Uimataitoa pidetään helposti vain yhtenä monista harrastuksista, mutta oikeasti se on erittäin tärkeä selviytymistaito, joka kovan paikan tullen voi pelastaa oman hengen. Suomalaisista 15-64 vuotiaista vain kolmannes omaa riittävän uimataidon. Pohjoismaisen määritelmän mukaan ihminen on virallisesti uimataitoinen, kun syvään veteen pudotessa pää käy ensin pinnan alla, jonka jälkeen pitäisi vielä pystyä yhtäjaksoisesti uimaan 200 metriä. Tästä 50 metriä pitää suorittaa selkäuinnin muodossa.
Hukkuvaa pelastaessa kelluke on oiva apuväline. Uimaopettaja Janina Enkvist demonstroi uimakoululaisille, miten kelluketta käytetään pelastustilanteessa.
Mika Laine
Yleisimmät aiheuttajat hukkumistilanteille ovat oman kunnon ja uimataidon yliarviointi, oikeanlaisen tekniikan puute ja se, että ei uida rannan suuntaisesti.
– Aina pitäisi olla kaveri mukana, Hammarberg painottaa.
– Jos lähtee uimaan liian pitkälle ja yhtäkkiä alkaa väsyttää eikä jaksakaan uida takaisin rantaan, saattaa siinä helposti käydä köpelösti, jos mukana ei ole mitään kelluttavaa. Tuttu lötköpötkö, tai vesijuoksuvyö toimivat helppoina hengenpelastajina kovan paikan tullen.
Pelastustehtäviä suorittaessa onkin olemassa muutama tärkeä perussääntö. Nämä tuppaavat kuitenkin usein unohtumaan tilanteen sattuessa, ja Hammarberg, jolla on myös useampi vuosi kokemusta uimavalvojana, kertoo niiden oleva yleinen osasyy helposti vältettäviin virhetilanteisiin.
Ensimmäisenä on se, että pelastustehtäviin lähdetään helposti ilman mitään kelluttavaa. Tämä voi helposti aiheuttaa vaaratilanteen, jossa hätääntynyt uimari painaa veden varassa olevan auttajansa mukanaan pinnan alle, asettaen molemmat hukkumisvaaraan.
Toinen erittäin tärkeä asia on heti soittaa apua. Vaikka joku olisikin jo menossa auttamaan, on silti välttämätöntä soittaa hätänumeroon 112. Jos apua soittaa vasta uhrin päästyä rantaan, vaarana on helposti se, että auttajat eivät saavu paikalle riittävän nopeasti. Hukkuvan ihmisen henkiin jääminen voi olla kuitenkin vain minuuteista kiinni.
MILJA TAMMISTO
milja.tammisto@itavayla.fi
Pelastusliiveillä on tärkeä rooli hukkumisen ennaltaehkäisemisessä. Elise, 5, opettaa kanille (Ann-Louise Hakalax) miten pelastusliivit puetaan päälle.
Mika Laine
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot