Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Sipoon Nikkilässä Pornaistentie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä junaradan alikulun kohdalla puomeilla sunnuntaina. Vielä ennen sulkemista moni auto ajoi alikulun läpi vaikka vettä oli tiellä lähes 30 senttimetriä.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Viikonlopun rankkasateiden ja samaan aikaan tapahtuneen lumien sulamisen aiheuttama jokien vedenpintojen nousu aiheutti alkuviikosta harvinaisen talvitulvan etelä- ja lounaisrannikolla. Nousu alkoi viime viikon keskiviikosta alkaneen lauhan jakson seurauksena.
–?Vesi nousi ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, Siuntionjoella jopa mittaushistorian suurimman vuotuisen tulvan tasolle, tulvapäivystäjä Vesa Kolhinen Suomen Ympäristökeskuksesta kertoo.
Itäisen Uudenmaan jokialueilla Ilolanjoessa tulvahuippu kävi maanantaina viiden senttimetrin päässä ennätyslukemasta. Muissa alueen joissa ei Ympäristökeskuksen havaintojen mukaan ole ylletty mittaushistorian suurimpien tulvien tasolle.
Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin. Ennusteen mukaan loppuviikosta hieman viilenevä ja poutaantuva sää kääntää vedenpinnat selvempään laskuun.
Mika Laine
Pornaistentiellä Sipoossa tie jouduttiin sulkemaan
Harvinainen talvitulva lainehti myös maanteille.
–?Autoilijoiden on syytä olla tien päällä valppaana, sillä uusia kuoppia voi syntyä tienpintaan hyvinkin nopeasti. Pidetään siis ajonopeudet tilanteeseen sopivina ja turvavälit edellä ajavaan riittävän pitkinä, yksikön päällikkö Mika Jaatinen Fintrafficin tieliikennekeskuksesta kehotti alkuviikosta.
Liikenteellisesti pahin tilanne itäisellä Uudellamaalla koettiin Sipoossa Nikkilän ja Linnanpellon välillä Pornaistentiellä rautatien alikulkusillan kohdalla viime sunnuntaina. Tie jouduttiin sulkemaan junaradan alikulun kohdalla puomeilla. Vettä oli tiellä sunnuntai-iltana noin 30 senttimetriä.
Sipoonjoessa virtaama nousi sunnuntaina noin 25 kuutiometriin sekunnissa. Mustijoella virtasi vettä Vekkoskella sunnuntaina yli 50 kuutiometriä sekunnissa, kun keskiarvo on ollut alle viisi.
Vakavilta tulvavahingoilta on itäisellä Uudellamaalla tiettävästi vältytty.
Porvoonjoella 57 kuutiota ja Taasianjoella 52 kuutiota sekunnissa
Suomen Ympäristökeskuksen keskeisillä havaintoasemilla virtaamat maanantaina aamupäivällä olivat Porvoonjoen Vakkolassa 57 kuutiometriä sekunnissa (keskitulva 79 metriä sekunnissa), Koskenkylänjoen Niinikoskella 41 kuutiometriä sekunnissa (keskitulva 40 kuutiometriä sekunnissa) ja Taasianjoella 52 kuutiometriä sekunnissa (keskitulva 49 kuutiometriä sekunnissa).
Ilolanjoen Postimäenkosken mittausasemalla vedenpinta oli tasolla + 6,83 metriä (keskitulvakorkeus + 6,71 metriä) ja joen virtaama oli 24 kuutiometriä sekunnissa.
Tulvavesi peitti myös peltoalueita eri puolilla itäistä Uuttamaata.
Askolan Vakkolankoskella näytti kevättulvan aikana tältä huhtikuussa 2021. Nyt talvitulvan aikana vettä virtasi joessa maanantaina 57 kuutiometriä sekunnissa.
Arkisto/Mika Laine
Tulvapäivystäjä: "Osittain ilmastomuutoksen seurausta"
Talvitulvat yleistyivät 1990-luvulta 2000-luvulle siirryttäessä.
–?2000-luvulla ne ovat olleet suurempia, mitä aikaisemmin on ollut, ja tämä vuosi on aivan poikkeuksellinen, tulvapäivystävä Vesa Kolhinen kertoo.
Hänen muistin mukaan edellinen talvitulva koettiin vuonna 2003.
–?Tällä hetkellä syynä ovat poikkeuksellisen lämmin sää ja sateet. Kun ne sattuvat samaan aikaan, nousevat vedenpinnat.
Kolhinen liittää talvitulvien lisääntymisen ainakin osittain ilmastonmuutoksen tiliin.
–?Meillä on ollut yhä lämpimämpiä talvia.
Ilolanjoki on yksi itäisen Uudenmaan seitsemästä keskeisestä joesta. Kuva on maaliskuulta 2021, jolloin joki tulvi yli äyräidensä viereiselle maantielle.
Arkisto/Mika Laine
Tarkkaa dataa tarjolla keskeisimmistä joista
Jokien lisäksi myös ojat ja purot alkavat tulvia.
–?Niistä me emme saa tietoa muuta kuin kansalaisten ELY-keskuksen tai muita kanavia pitkin tekemien ilmoitusten kautta.
Suomen Ympäristökeskus ei pysty pienempiä jokia ja ojia mallintamaan.
–?Keskeisimmistä joista meillä on mallinnukset, jotka perustuvat havaintoasemien välittämiin tietoihin.
Järvien vedenpintojen nousuissa talvitulva näkyy hitaammin kuin joissa.
–?Järvetkin ovat nousussa, esimerkiksi Lohjanjärvi ja Tuusulanjärvi nousevat säännöstelyn ylärajalle.
Merenpinnan nousuun vaikuttaa lähinnä etelätuuli, joka painaa vettä Suomenlahden rannikolle.
Läntisellä Uudellamaalla Siuntiossa sijaitseva Siuntionjoki on talvitulvan ainoa paikka Uudellamaalla, jossa vesi nousi mittaushistorian suurimman vuotuisen tulvan tasolle. Joen yhden haaran, Kirkkojoen, tulvavesi katkaisi tien Gårdskullassa Siuntiossa maanantaina.
Heidi Krüger
Sää muuttuu vähäsateisemmaksi ja lämpötila pysyy nollassa
Vuosittain toistuvat keskimääräiset tulvarajat ylittyivät lähes kaikilla jokivesien havaintomittareilla viime sunnuntain aikana.
Tulvahuiput saavutetaan jokiuomissa maanantai-iltana tai tiistaina. Suurimpien järvien pinnat jatkavat nousuaan vielä useamman vuorokauden.
–?Viimeistään keskiviikkoon mennessä pitäisi suurin osa joista kääntyä laskuun. Esimerkiksi Ilolanjoessa huippu on ennusteen mukaan tänään (maanantaina) ja huomenna (tiistaina) vedenpinta alkaisi siellä laskea. Saattaa toki olla, että huomenna ollaan vielä samoissa lukemissa, Vesa Kolhinen sanoo.
Sää alkaa ennusteen mukaan muuttua huomisesta alkaen vähäsateisemmaksi.
–?Tiistaina ja keskiviikkona vielä sataa sekä torstainakin jonkin verran, mutta perjantaista alkaa sää selkiintyä. Joka tapauksessa sateet pienenevät viikonloppuun verrattuna, mikä näyttäisi kääntävän vedenpinnat laskuun itäisellä Uudellamaallakin, Kolhinen silmäilee ennustetta.
Ennusteen mukaan lämpötilat pysyttelevät ainakin vielä tämän viikon loppuun saakka nollan tuntumassa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot