Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Metsässä on hyvä juosta, kun täällä on raikas ilma. Eräs kaveri kyllä aikoinaan tuumasi, että sehän riittää, jos vain istuu kannonnokassa ja rentoutuu, juoksijasuuruus Lasse Virén tuumasi Itäväylän haastattelussa kolme vuotta sitten omaa nimeään kantavalla Lassen polulla.
Arkisto/Marko Wahlstöm
Olympiavoittaja ja entinen ME-mies Lasse Virén täytti maanantaina 70 vuotta. Hänet muistetaan neljästä olympiavoitostaan ja varsinkin siitä, kun hän kaatui ja nousi Münchenissä voittoon. Myrskylän Myrsky oli seura. Kuntaliitosten ruletissa Myrskylä on pysynyt itsenäisenä pienenä kuntana.
Usein ei muisteta sitä, että Virén oli Moskovan olympialaisten (1980) maratonilla viides, joka oli tilanteeseen nähden todella kova saavutus silloin. Hän juoksi tuolloin ensimmäisen kilpamaratoninsa.
Viréniä olen nähnyt monissa eri tilanteissa ja toki kilparadoilla ja urheilutilaisuuksissa yleensä. Esimerkiksi syyskuussa 1969 Puolaa vastaan käydyssä yleisurheilumaaottelusa satoi. Silloin käytössä ollut tiilimurskarata oli pehmeä ja lopussa Puolan estejuoksun ME-mies meni Virenin ohi 5?000 metrin juoksussa.
Huippu-urheilija tarvitsee myös onnea
Lasse Virén tunnettiin järkevänä ja hyvähermoisena juoksijana, joka ei turhia askelia ottanut, vaan piti yleensä sisäradan paikan, eikä juossut kakkosrataa, kuten esimerkiksi aika usein Emiel Puttemans. Tämä hävisi olympiakullan juuri suunnilleen sen matkan verran Virénille kuin Puttemans juoksi pidemmän matkan 5?000 metrin juoksussa.
Taloudellinen hiipivä tyyli ilman räjähtävää kiriä toi menestystä arvokisoissa, kun Lasse Virén pidensi askeliaan ja kypsytti kovia kirimiehiä pitkällä hiipivällä kirillä. Muilla parhaimmat kirimehut menivät siinä noin 600 metriä pitkässä tahdin kiristämisessä.
Toki huippu-urheilijalla pitää olla myös onnea. Esimerkiksi Münchenissa suuri ennakkosuosikki Mohammad Gamoudi Tunisiasta 10?000 metrin juoksussa kaatui samassa rytäkässä kuin Virén, lensi radalta, loukkasi itsensä ja joutui keskeyttämään. Virén ei loukannut kaatuessaan itseään, vaan nousi nopeasti ja meni kärkeen jarruttelemaan vauhtia. Jos kärki olisi pistänyt kovan vauhdin päälle, kun kaksi kovaa juoksijaa kaatui niin tilanne olisi voinut olla kovin erilainen lopputuloksen suhteen.
Montrealissa olympiakultaa tuli ja Virén teki Tiger-tossut kädessä kunniakierroksen, jota pidettiin mainostemppuna. Hän joutui siitä puhutteluun, mutta seurauksia ei tullut, joten tuuria tarvitaan huippukunnon ja hyvien hermojen vuoksi myös.
Legendasta liikkuu meheviä tarinoita
Lasse Virénin veljet ovat Lassen tapaan taitavia autojen käsittelijöitä, Nisse varsinkin. Kuorma-auton käsittely ahtaassa porttikongissa sujuu Lasselta. Toisaalta hänestä on yllättävän paljon tarinoita niin juoksijana, eräpoliisina, poliisina ja SYP:n mainosmiehenä.
Yksi legendaarinen tarina on se, että Lasse Virén avasi tanssipaikan parkkipaikalla oven ison autoon, jonka sisällä oli nuoria. Kuulemani perusteella poliisi – siis Lasse Virén – totesi, että täällähän haisee viinalle. Kuljettajan legendaariset sanat kuuluivat: "Ei haissut ennen kuin sinä tulit." Näitä juttuja ja kaskuja on paljon.
Yksi tunnettu seikka oli myös se, että arvokisojen finaalin edellä moni urheilija steppaili hermostuneena, niin Lasse saatoi mennä rennosti penkille loikoilemaan ja jopa nukkumaan.
Raaka-Rollen kopla tehtaili tuloksia
Kiparkatissa Myrskylässä olin mukana Lasse Virénin kunniaksi pidetyssä juhlatilaisuudessa Montrealin olympialaisten jälkeen vuonna 1976. Mukana oli toki Seppo Tuominen ja paljon suomalaista urheiluväkeä.
Rolf "Rolle" Haikkolan merkitys valmennuksessa oli todella suuri. Oli myös aikanaan Raaka-Rollen kopla eli ryhmä juoksijoita, jotka olivat Haikkolan valmennuksessa.
Raaka-Rollen koplan juoksijat pystyttivät kilpailuissa teltan Porvoon urheilukentän nurmikolle. Siinä ryhmässä oli mailereita. Eräs tunnettu nimi oli Pekka Juutilainen, joka juoksi maaotteluissakin otsanauha päässä ja yleensä veti todella kovan alun. Hän juoksi maaotteluissa ja 800 metriä meni vuosikymmeniä sitten jo 1.48:n aikoihin. Mailereita oli muitakin, kuten Timo Iitiä.
Seppo Tuominen puolestaan oli kovakuntoinen juoksija ja harjoitteli Lasse Virénin kanssa usein, mutta ei ollut niin kovahermoinen ja järkevä juoksija.
Suomalaiset sijoittuivat hyvin 1970-luvulla
1970-luvulla suomalaiset olivat kestävyysjuoksuissa tilastoissa runsain määrin hyvin sijoittuneina, kuten Lasse Orimus, Seppo Nikkari ja monet muut.
Lasse Virénillä oppikisana olivat Helsingin EM-kisat vuonna 1971. Hyvin kärjen tuntumassa ollut Virén ei ollut vielä niin kokenut juoksija ja ryhmässä juokseminen ei sujunut kovin hyvin. Ruuhkassa palleaan tullut kyynärpää vei kärkikahinoissa mehuja pois ja Lasse sijoittui kuudenneksi 5?000 metrin juoksussa. Se oli kumminkin erinomainen opetus siitä, että ruuhkissa pitää varoa.
Myrskylän ensimmäinen maaottelutason juoksija ei ollut Vién tai Tuominen, vaan Pertti Sariomaa. Hän loi uskoa, että suomalainen voi menestyä myös 1960- ja 1970-luvuilla kestävyysjuoksuissa. Sariomaa juoksi maailmankisoissa ja oli mukana maaotteluissa. Hän juoksi 10?000 metriä reilusti alle puolen tunnin. Juoksun legenda Paavo Nurmi ei koskaan alittanut kympillä puolen tunnin rajaa.
EM-kisojen sankari suomalaisista oli Juha Väätäinen vuonna 1971. Hän otti kaksi EM-kultaa kovan kirin ansiosta. Jürgen Haase yritti rimpuilla mukana ja pitkään olikin.
Vuonna 1972 Münchenissä odotettiin ME-juoksija David Bedfordin ja Julma-Juhan tulevan kärkipaikoille. Toisin kävi, sillä Väätäinen ja Bedford olivat juoksun hännillä. Münchenissä oli Lasse Virénin ja Pekka Vasalan loistavat kisat. Vasalalla oli juostuna 800 metrillä maailman kärkiaika 1.44,50 juuri ennen Münchenin kisoja.
Onnettomat terrori-iskutapahtumat muuttivat vuorokaudella aikataulua. Vasala ei voinutkaan uuden aikataulun mukaisesti osallistua Münchenissä aikataulumuutoksen vuoksi 800 metrin alku- ja välieriin. Tämä asia ei ole paljon tullut esiin, mutta on hyvä muistaa, että Pekka Vasala oli maailman kärkijuoksijoita myös 800 metrin matkalla. Hän olisi voinut voittaa tuolloin myös mahdollisesti 800 metrin juoksun olympialaisissa.
Takapakkejakin mahtuu urheilu-uralle
Takapakkeja tuli Lasse Virénkin juoksu-uralla, kuten hirvenmestsästyksessä tullut jalkavaiva.
Rooman EM-kisat vuonna 1974 olivat suomalaisen yleisurheilun juhlaa. Menestystä tuli monessa yleisurheilulajissa ja voittoja myös. Viestijoukkueet olivat Suomella iskussa niin Münchenin olympialaisissa kuin Rooman EM-kisoissa. Roomassa Riitta Salin teki 400 metrin juoksussa uuden maailmanennätyksen 50.14.
Virénille Rooman EM-kisat eivät olleet yhtä juhlaa. 5?000 metrin juoksussa hän punnersi kumminkin finaaliin ja kohtuulliseen sijoitukseen, sillä jalkavaiva sotki valmistautumista EM-kisaan.
MATTI PÖHÖ,
PORVOO–HELSINKI
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot