Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajan mukaan äänestäjälle jäänee vaihtoehdoksi se, että antaa äänensä niille, joilla on täsmäosaamista ja kokemusta sosiaali- ja terveysalasta ammattinsa tai työ- ja luottamustehtäviensä kautta.
Arkisto/Mika Laine
Aluevaalit lähestyvät ja äänestäjiä miellyttävät lupaukset sen, kun lisääntyvät. Puolueohjelmissa luvataan, että terveyskeskusjonot ja pompottelut loppuvat, hoitajien työolot ja palkkaus tulee kuntoon, terveyskeskukset jatkavat joka kunnassa, ikäihmisistä huolehditaan ja niin edelleen. Mannaa sataa meille kaikille taivaasta ylen määrin.
Ihmetellä sopii, miksi näitä asioita luvataan hoitaa vasta nyt, kun nämä lupaajat ovat istuneet vuosikausia päättäjien paikoilla? Kuinka monta vuotta esimerkiksi on puhuttu nuorten mielenterveysongelmista, epäkohdista vanhushoidossa tai hoitohenkilökunnan huonoista palkoista ja työjärjestelyistä, joissa he joutuvat varsinaisen työnsä ohella luuttuamaan lattioita, pesemään pyykkejä ja tekemään jos mitä hommia, jotka eivät heille kuulu.
Kun katsoo, keitä nämä vaaleissa ehdolla olevat lupaajat ovat, monilla heistä on jo kuntavaaleissa saatuja, jos mitä paikkoja. Miten he kuvittelevat pystyvänsä hoitamaan kaikki tehtävänsä kunnolla, varsinkin kun monet heistä ovat vielä päivätöissä? Vai käykö niin, että kun uusi paikka on saatu, nykyisistä luovutaan? Eikö silloin petetä äänestäjiä, jotka ovat heille nämä luottamustehtävät antaneet? Vai onko tämä vain uraputki, jonka päätepisteenä ovat eduskuntavaalit?
”Aluevaaliohjelmat ovat äänestäjien hämäystä. Ne antavat äänestäjille epärealistisen kuvan tulevien hyvinvointialueiden tilanteesta.” (Helsingin Sanomat 16.12.). Lupauksia ei voida täyttää ilman rahoitusta. Rahoituksesta ei vaaliohjelmissa puhuta.
Digitalisaation uskotaan ratkaisevan myös henkilöstöongelmat. Mummot istuvat tietokoneidensa ääressä ja tulevat hoidetuiksi etäyhteyksien kautta. Lääkäri, tutkimatta potilasta, analysoi vaivojen syyt ja määrää lääkitykset. Jokainen ymmärtänee, ettei tällä syntynyttä hoitaja- ja lääkäripulaa ratkaista, eikä jokaiselle jotakin -lupauksille ole katetta eikä rahaa. Paikkakuntakohtaiset lupaukset voi myös unohtaa, sillä aluevaltuusto ratkoo koko hyvinvointialueen kannalta tärkeitä ongelmia, ei yksin Porvoon tai Gammelbackan lähiön.
Kun äänestäjille annetaan niin vähän tietoa äänestystä varten, ei ole ihme, jos ihmiset ovat ymmällään ja osa jättää äänestämättä – ikävä kyllä. Vaihtoehdoksi jäänee se, että antaa äänensä niille, joilla on täsmäosaamista ja kokemusta sosiaali- ja terveysalasta ammattinsa tai työ- ja luottamustehtäviensä kautta.
”Tehtävä on vaativa koska olemme historiallisen uudistuksen edessä. Valtuutetut päättävät budjetista ja muun muassa siitä, millaiset sotepalvelut tulevissa sotekeskuksissa on. Valtuutetut edustavat hyvinvointialuetta, ja silloin heidän täytyy pystyä päättämään asioista koko alueen näkökulmasta. (Leila Pekkanen, Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja)
SARI GLAD,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot