Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajan mielestä Porvoollakin on isosti syytä tutkia, toimivatko nykyiset palvelut ongelmatilanteissa lapsen edun mukaisella tavalla.
Arkisto/Marko Wahlström
Vuonna 2009 julkisuudessa lastensuojelua kuohutti ”tapaus Erika”. Tyttö, jonka vanhemmat ensin pitkään kiduttivat, pahoinpitelivät ja sittemmin surmasivat.
Vastaavia piirteitä löytyy Helsingin Koskelassa pahoinpitelemällä surmatun nuoren, juuri 16 vuotta täyttäneen pojan, kohtalosta. Lastensuojelullisesti erona on, että tyttö ja hänen perheensä oli lastensuojelun avohuollon asiakas, poika huostaan otettu ja lastensuojelulaitoksessa asuva.
Surmatuksi oli hiljan tulla myös alaikäinen poika pienessä Päijät-Hämeen kunnassa pahoinpitelyn päätteeksi.
Pääkaupunkimme kaksi suurta palvelutuottajaa – sivistys- ja sosiaalitoimi – eivät osanneet kohdata yhdessä eivätkä erikseen laitosnuoren ongelmia. Kuntien on saatava palveluntuottajat perkaamaan toimintatapansa ”asiakaslähtöisiksi”. Se mahdollistaa positiivisen yhteistyöotteen kautta lapsen edun toteuttamisen.
Iso haaste, mutta mahdollinen jopa siinä tapauksessa, että nuoren kriisivaiheeseen liittyy myös terveyspalvelut. Hallintorajoja rikkovan yhteistyökulttuurin rakentamiseen tarvitaan vahva poliittinen tahtotila, jossa ei peräänkuuluteta resursseja, vaan niiden mielekästä ja hallittua käyttöä asiakasprosesseissa.
Lastensuolelun ja lapsiperheiden palvelujen ongelmat eivät ole edes uutinen. Niihin on haettu ratkaisuja esimerkiksi Helsingissä lähinnä kahta kautta: organisaatiouudistuksia ja ostopalvelujen suosimista. Tiedossani ei ole selvityksiä, jotka kertoisivat toimien vaikuttavuudesta lasten kasvuun, kehitykseen ja perheiden elämäntilanteen muuttumiseen. Kun vaikuttavuusseuranta puuttuu, puuttuu myös tosipohjainen mahdollisuus palvelujen kehittämiseen.
Ei riitä, että lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä ongelmatilanteissa on viranomaisilla erityinen ilmoitus- ja yhteistyövelvollisuus lastensuojeluviranomaisen kanssa. Yhteistyöllä on oltava myös luotettavasti toimivat rakenteet. Sama koskee lastensuojelun sisäistä toimintaa. Hokema ”oikea palvelu oikeaan aikaan” ei ole ihan turha. Kun palvelurakenteet toimivat, lapsen kasvuunsa liittyvät ongelmat eivät jää huomaamatta eikä niiden merkitys ymmärtämättä.
Nuoren pojan tragedia osoittaa myös miten tuhoisaa ”talous edellä politiikka” on erityisesti lastensuojelulle. Se ei toteuta lapsen etua, kohenna palveluja, ei luo turvaa, vaan turvattomuutta, huono-osaisuutta ja huonojen palvelujen aiheuttamia kohtuuttomia lisälaskuja veronmaksajille.
Inhimillisesti, ammatillisesti ja taloudellisesti ajatellen Porvoollakin on isosti syytä tutkia, toimivatko nykyiset palvelut ongelmatilanteissa lapsen edun mukaisella tavalla. Pahitteeksi ei olisi nykylastensuojelun vaikuttavuudenkaan puolueeton tutkinta.
MATTI LEHESNIEMI
SOSIONOMI,
KUNTAVAALIEHDOKAS (SD.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot