Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Moni eläkeläinen on tullut luokseni jopa laskelmien kanssa todeten, että eläkkeellä pärjää yhä huonommin. Tingitään välttämättömästä, jopa ruoasta ja terveydestä. Rahat ei riitä. Eläkeläisten maksuhäiriöiden määrä on kasvanut vuodessa lähes 10 prosenttia. Luksusta olisi, että voisi laittaa puuroon voisilmän tai mennä ikätovereiden kanssa kahville saati pullakahville.
Ja tosi on, että 1,3 miljoonaa vanhuuseläkkeellä olevaa köyhtyy vanhetessaan. Näin käy olipa sitten kyseessä takuueläkettä (784 euroa/kuukausi), kansaneläkettä tai työeläkettä saava. Tämä johtuu ikääntymisen myötä lisääntyvistä terveydenhoito- ja muista kustannuksista. Näitä lisäkustannuksia ei mitenkään huomioida eläkkeissä. Kun väestöstä noin joka kahdeksas on pienituloinen (alle 1?230 euroa/kuukausi yhden hengen taloudessa), niin 75-vuotiaista jo enemmän kuin joka viides on pienituloinen. Jonkinlainen ”ikälisä” esim. yli 75 vuotiaille olisi tarpeen.
Kansaneläkkeitä tarkistetaan vuosittain 100-prosenttisesti ja työeläkkeitä 80-prosenttisesti elinkustannusindeksin muutoksen mukaan. Muun muassa eläkejärjestöt ovat todenneet, ettei indeksi vastaa eläkeläisten elinkustannusrakennetta, jossa korostuvat ruoka-, terveydenhoito- ja asumismenot. Käytössä oleva indeksi heikentää eläkeläisten ostovoimaa jatkuvasti, joten indeksiä on eläkeläisten osalta korjattava.
Vuoden 1962 alusta tuli voimaan eläkelaki, jonka mukaisesti työntekijöiden eläkkeitä korotettiin samalla prosentilla kuin palkkojakin. Katsottiin, että rahastoitava eläkemaksu on myöhennettyä palkkaa. Tätä eläke-etuutta heikennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1977, jolloin otettiin käyttöön niinsanottu puoliväli-indeksi; eläkkeitä korotettiin huomioimalla 50 prosenttia palkkojen ja 50 prosenttia hintojen korotuksista. Vuonna 1995 indeksiä heikennettiin siirtymällä ns. taitettuun indeksiin eli palkankorotuksista huomioitiin vain 20 prosenttia ja hintojen muutoksesta 80 prosenttia.
Taitetun indeksin seurauksena eläketaso on vuosina 1995–2019 jäänyt ansiotasoon nähden jälkeen lähes 50 prosenttia. Eläkeläiset eivät ole päässeet mukaan elintason nousuun, pikemminkin päinvastoin. Taitettua indeksiä esitetään uudella kansalaisaloitteella palautettavaksi puoliväli-indeksiksi. Tätä on kritisoitu sillä, että rikkaat eläkeläiset, vaikka heitä on vähän, hyötyvät indeksistä enemmän. Tätä epäoikeudenmukaisuutta voidaan lievittää niin, että siirrytään puoliväli-indeksiin vain keskieläkkeen määrään eli noin 1?650 euroon asti. Tämä parantaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten eläkeläisten asemaa.
Suomessa voitaisiin myös harkita useiden maiden tapaan eläkekattoa tai eläkepalkkakattoa. Esimerkiksi USA:ssa, Belgiassa ja Kreikassa eläkekatto on 2?470 euroa/kuukausi. Ruotsissa on käytössä eläkepalkkakatto, joka on 4?130 euroa/kuukausi. Se on siis korkein palkka, josta eläke lasketaan.
Työeläkerahastoissa oli vuonna 1997 varoja 42,5 miljardia euroa. Tällä hetkellä eläkkeisiin käytettävät varat ovat lähes nelinkertaistuneet eli ne ovat noin 205 miljardia. Summa on valtava, lähes sama kuin Suomen koko bruttokansantuote vuodessa. Tämä siitä huolimatta että suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo kymmenisen vuotta.
Eläkevarojen riittävyyttä arvioitaessa ovat vähälle huomiolle jääneet eläkerahastoja kasvattavat sijoitustuotot. Vuonna 2017 ne olivat 13,9 miljardia euroa. Suomessa on kannettu huolta vähenevistä eläkkeenmaksajista. Eläkerahastot voisivat ratkaista ongelman sijoittamalla entistä enemmän tuottaviin investointeihin kotimaassa.
Tällä hetkellä rahastojen sijoitukset Suomeen ovat vain noin 25 prosenttia sijoitusvarallisuudesta. Valtaosa sijoituksista kohdistuu EU:n ulkopuolelle – kaukomaille. Sijoitustason nostaminen Suomessa jo 30 prosenttiin lisäisi investointirahoitusta peräti 10 miljardilla eurolla. Näin saataisiin työtä ja toimeentuloa sekä kestävää hyvinvointia kaikille vauvasta mummiin ja vaariin.
PIETARI JÄÄSKELÄINEN
Kirjoittaja on valtioneuvoston asettaman vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja ja valtiotieteiden maisteri.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot