Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Sunnuntaina on mahdollisuus käyttää kansanvaltaa historiallisissa aluevaaleissa. Äänestäminen vaikuttaa. Niin myös äänestämättömyys passiivisten luovuttaessa suhteellista painoa aktiivisten äänille.
Yhteisiä asioita hoidetaan Suomessa edustuksellisella demokratialla puoluejärjestelmän kautta. Tämän ajan osallistumiselle leimallista on kuitenkin sitoutumattomuus. Liittymisestä ja irrottautumisesta halutaan vaivatonta. Individualistisessa ajassa ihmisten osallistaminen politiikkaan perinteisin tavoin ei riitä.
Tiedon lisääntyminen ja sosiaalinen media ovat muuttaneet tekemisen tapoja ja luonnetta. Paikalliskulttuurit ovat globaalin verkostoitumisen myötä ohentuneet. Toisaalta sähköinen verkostoituminen mahdollistaa samaistumisen erilaisiin yhteisöihin. Tarpeen onkin miettiä täydentäviä demokratian toteuttamisen keinoja äänestämisen rinnalle.
Esimerkki uudenlaisesta vaikuttamisen välineestä on kansalaisaloite. Kuka tahansa voi allekirjoittaa hankkeen tai laittaa vireille uuden aloitteen. Vaikka kansalaisaloite ei ole todennäköinen keino saada aikaan lakimuutosta, voi sen avulla synnyttää keskustelua.
Internetissä leimahtavia keskustelunaiheita ja niiden arvomaailmaa määrittelevät kuitenkin aiheesta kiinnostuneet, eivät välttämättä enemmistöt tai vähemmistöt.
Uudenlaisen politiikan areenan muodostavat hyvinvointialueet. Aatteellisille jakolinjoille on hyvinvointivaaliohjelmien perusteella uudessa instanssissa vähemmän sijaa. Hyvinvointialueiden tehtävän luonne lain täytäntöön panijana häivyttää ideologisia eroja. Intressi laadukkaiden palveluiden järjestämisestä kestävästi on varsin jaettu näkemys. Jäljelle jää kisa siitä, kenen toimesta sote-palvelut ja pelastustoimi tulee hoidetuksi parhaiten – kenestä on muovaamaan hyvinvointialueille toimivaa institutionaalista perustaa.
Hyvinvointialueiden toimiala – hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – koskettaa kaikkia. Aluevaltuustot ovat lähempänä asukkaita kuin valtakunnallinen hallinnon taso ja toisaalta vahvempi toimija kuin yksittäinen kunta. Tämä mahdollistaa uudenlaista toimijuutta. Hyvinvointialuevaltuustot voisivatkin olla osallistavan ja keskustelevan demokratian operoijia. Palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä asiakkaiden/potilaiden sekä sote-henkilöstön osallistamisen täytyisi olla avainroolissa ja kiinteä osa uutta rakennetta.
MARIKA HYVÄRI,
YHTEISKUNTAPOLITIIKAN VTM-OPISKELIJA,
HELSINGIN YLIOPISTO,
ALUEVAALIEHDOKAS (KESK.),
SIPOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot