Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittaja epäilee, että raskaan liikenteen sähköistäminen ei hevillä onnistu.
Arkisto/Mika Laine
Pidän ilmaston lämpenemispelottelun suurimpana uhkana jäätiköiden sulamista ja sen seurauksena merenpinnan huomattavaa nousua. Itse en usko, että noin tapahtuu. Tämän vuoden tammikuussa pohjoisen merijään laajuus oli keskimääräistä tasoa 40 vuoden mittaushistoriassa.
Eteläisen napajään ennätyssulaminen on pysähtynyt ja jään pinta-ala on kääntynyt kasvuun. Kaikkiaan pohjoisten ja eteläisten jääkenttien suuruus on yhteensä ainakin 15 miljoonaa neliökilometriä. Ei tässä ole mitään hätää.
Ilmaston lämpenemisen torjuminen on rajusti politisoitunut. Eri intressiryhmät ajavat voimallisesti omia etujaan. Tosiasiat syrjäytetään, koska hinku olla toisia maita parempi on sokaissut hallituspuolueiden harkinnan. Yritykset ovat hoksanneet "ilmastoystävälliisyydestä" hyvän bisneksen.
Loivaliikkeinen punavihreä hallitus ei ole vielä päässyt konkreettisiin toimiin, vaikka se haluaa "hiilineutraalin Suomen" 15 vuotta etuajassa EU:hun verrattuna . Hallitus jakaa toimensa ajallisesti siten, että saa syötettyä kansalaisille pakkopullan kahtena palasena.
Hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen on mörkö, jota vastaan kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC toimii. Tosiasiassa hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen ei nosta kuitenkaan globaalin ilmaston keskilämpötilaa. Se menee päinvastoin.
Hallitus kuitenkin aikoo leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä kahdeksan miljoonaa tonnia, joista raskaasta liikenteestä kolme miljoonaa tonnia, loput henkilöautoliikenteestä.
En ole asiantuntija, mutta epäilen, että raskaan liikenteen sähköistäminen ei hevillä onnistu. Ihmiset voidaan tietysti pakottaa verotusta kiristämällä ja fossiilisten polttoaineiden käyttökiellolla ostamaan sähköautoja. Porvoolle se merkitsisi niin suurta hulluutta ja tappiota, että en usko sille löytyvän täältä kannatusta, mutta valta on hallituksella.
Suomella on kyllä mahdollisuus ottaa siivunsa sähköautojen akkumetallien kaivannaistoiminnassa ja toivottavasti myös jalostuksessa. Suomessa on EU-alueen suurimat koboltti- ja nikkeliesiintymät. Myös litiumia löytyy.
Suomessa kaivostoiminnassa pyritään ottamaan huomioon ympäristö, työntekijät ja muut ihmiset. Maailman koboltista yli 60 prosenttia tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa kaivoksilla on paljon lapsityövoimaa. Chilen ja Argentiinan litium-kaivokset aiheuttavat ympäristöongelmia käyttämällä valtavasti vettä.
Sähköautojen yleistyminen voikin hidastua, koska akkuihin ei riitä vastuullisesti tuotettua raaka-ainetta. Siinä voisi olla suomalaisille yrityksille enemmän kuin tuhannen taalan paikka. Voi olla, että uusiutuvaa energiaa ei kyetä tuottamaan niitä määriä, joita tarvittaisiin, jos ja kun fossiilisista polttoaineista luovutaan. Sitten joskus.
Suomen ilmastopolitiikka on terapeuttista. Ei se maailmaa pelasta. Mitähän mahtaa maksaa Suomen hiilineutralisaatio vuoteen 2035 mennessä? Onko veronmaksajien piikki auki siihen asti?
ILKKA ALAVA,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot