Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoolainen Sari Glad kysyi, mitä kirkollisverolla saa Itäväylän Sano se -palstalla 12.6. Itse voisin kysyä, mitä ilman olen jäänyt neljään vuosikymmeneen, kun en ole yhteisöön kuulunut. Äkkiä ei tule yhtään asiaa mieleen.
Seurakunnat tarjoavat kyllä monenlaista toimintaa ja kirkollisverolle saa takuulla vastinetta, jos sen toimintaan aktiivisesti osallistuu, mutta kyllä valtaosa seurakuntalaisista on tapakristittyjä, jotka eivät juurikaan kirkon palveluita käytä muuten kuin ne "pakolliset" perhejuhlat edellyttävät.
Yksityissektorin keskipalkka oli viime vuonna 3?700 euroa kuukaudessa, josta 1,2 prosentin kirkollisvero on 532,80 euroa vuodessa. Vähän vai paljon, jokainen päättäköön itse!
Edesmennyt anoppini oli syntynyt vuonna 1927, käynyt rippikoulun vuonna 1942 ja vihitty vuonna 1958 sekä lapset kastettu vuosina 1959, 1962 ja 1964 ja käyneet rippikoulun vuosina 1974, 1977 ja 1979. Anoppi siunattiin vuonna 2019, joten 92 vuoteen mahtui hänen kohdalleen kymmenen merkittävää kirkollista toimitusta. Näin 75 vuoden aikana hänen kohdallaan maksetuille kirkollisveroille ei tullut kovin paljon vastinetta.
Evankelis-luterilainen kirkkomme elää vedenjakajalla, kun liberaaliset voimat saavat siellä jalansijaa, vuotaa vene konservatiivisten puolelta ja kun konservatiiviset voimat torppaavat välttämättömät uudistukset, jättävät liberaalit yhteisen veneen yhä kiihtyvällä vauhdilla, kirkko lähestyy vääjäämättä aikaa, jolloin ihmismyönteiset ja -kielteiset voimat eivät mahdu enää samaan kirkkosaliin, vaan joutuvat etsimään hengellisen kotinsa toisaalta.
Itse kirkko instituutiona ei häviä mihinkään, mutta joutuu tulevaisuudessa järjestämään varainkeruunsa itsenäisesti. Toki sen yhteiskunnalliset velvollisuudet siirtyvät muualle ja kirkkossa voidaan keskittyä siihen olennaiseen, samalta viivalta muiden uskontokuntien kanssa.
SAKARI PARTINEN,
SIPOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot