Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Oi niitä aikoja. Kuvassa Melbournen olympialaisten pronssimitalisti Voitto Hellsten (vas.) ja Matti Pöhö. Kuvassa myös Suomen-mestari Jari Niemelä, joka voitti Kalevan kisoissa 400 metriä vuosina 1986, 1987 ja 1989.
Guru Hautala
Yleinen harhaluulo on, että kun pääsee arvokisoihin niin sitten siellä voi aika helposti tehdä omia ennätyksiä ja muita ennätyksiä.
Näin käy aika harvoin. Toki näinkin joskus voi käydä kuten esimerkiksi myrskyläläinen Lasse Virén Münchenissä teki 10?000 metirin juoksussa ME-tuloksen. Myös Voitto Hellsten teki Melbournessa vuonna 1956 kovat juoksut: 400 metrin SE-tulos 46,1 ja otti finaalissa pronssia.
Myös se luulo, että kun on ollut poissa kilpailuista pari kuukautta ennen arvokisoja esimerkiksi vammojen vuoksi niin on sitten suhteellisen helppo levänneenä tehdä kovia tuloksia vammojen jälkeen. Ei todellakaan ole helppoa.
Esimerkiksi lahjakas korkeushypyn SE-nainen Ella Junnila on hyvä esimerkki. Jalkavaiva haittasi harjoittelua ja kun hän ei ollut yli kuukauteen kisoissa, niin tuntumaa ei ollut ja ponnistusjalka ei tuntunut pitävän ja Dohan kentän pinta oli Junnilalle liian nopea, kuten hän itsekin haastattelussa totesi.
Jos Dohassa naisten 100 metrin aidoissa kolmesta suomalaisesta joku pääsee välieriin MM-kisoissa niin se olisi ensimmäinen kerta. Mitaliin ei ole saumaa, ellei aivan ihmeitä tapahdu.
Roomassa olympiakisoissa pika- ja aitajuoksija Jussi Rintamäki yllätti kaikki 400 metrin aidoissa. Hän teki omia ennätyksiä ja Suomen-ennätyksiä sekä oli finaalissa viides.
Naisten maraton oli yhtä kärsimysnäytelmää
Naisten maraton keskellä yötä ei taannut viileää keliä, vaan yli 30 asteen helteessa ja 70 prosentin kosteudessa oli kärsimysnäytelmä valmis. Lähes 30 keskeytti. Anne-Mari Hyryläinen, 41, osoitti taas olevansa kova luu ollen viidenneksi paras eurooppalainen maratonilla ajalla 2.51,26.
Myös Alisa Vainio jaksoi tsempata maaliin asti tullen 26. sijalle ajalla 2.56,30. Hän on lahjakas juoksija, mutta juoksi jalat altaan liialla juoksulla viime vuosina ja levon puutteella. Levon merkitys on suuri huippu-urheilussa. Voi olla, että maratonilta lohkeaa Vainiolle uusi ura, jos terveyttä ja malttia riittää.
Seipäässä Wilma Murto oli 22. ja tulos 435 senttimetriä vähän parempi kuin kaudella keskimäärin. Moukarinheittäjä Krista Tervo pystyi olemaan omalla tasollaan ja tulos 68,25 metriä toi 21. sijan. Finaaliin pääsyyn olisi tarvittu uusi Suomen-ennätys.
Ella Junnilalta moni odotti liikoja eikä huomioitu kilpailemattomuutta sekä nilkkavammaa. Tuloksella 180 senttimetriä hän oli häntäpäässä karsinnoissa. Kestävyysjuoksija Camilla Richardssonin esitys alkoi kompuroinnilla ja 3?000 metrin esteiden ylityksissä ongelmia 38. sija ja aika 9.53.06. Kilpailun taso oli kova.
Kolmiloikkaaja Simo Lipsanen ei romahtanut, mutta ei tällä kaudella ole saanut itsestään sitä irti mitä oli vuonna 2017. Tuloksena oli 23. sija, joka tuli 16,47 metrin hypyllä.
Naisten 800 metrin juoksussa Sara Kuivisto juoksi 2.03,15, mutta ei päässyt jatkoon. Porvoolainen on pitänyt 800 metriä päämatkanaan tällä kaudella, mutta taitaa olla niin, että paras tulosmatka Kuivistolla on 1?500 metriltä tänä vuonna. Hän voi hätyytellä jopa Suomen-ennätystä. Valmentaja Ari Suhosella on Suomen?ennätys 1.44,10.
Pekka Vesala oli maailman kärkituloksellaan 800 metrin juoksussa (1.44,50) vahva mitaliehdokas Münchenissä, mutta onneton terrori-isku muutti aikataulua vuorokaudella ja alkueräjuoksu meni päällekkäin 1?500 metrin juoksun kanssa ja Pekalta jäi se mitali ottamatta. Toki 1?500 metrin olympiakultaa tuli. Vasala oli silloin huippuiskussa.
Naisten keihäässä ei uutta Lillakia
Miesten keihäänheitto on ollut menestyslaji arvokisoissa jo yli 100 vuoden ajan. Naisten puolella ei ole tullut uutta Tiina Lillakia ja varmoja 60 metrin ylittäjiä. Esimerkiksi kesän paras on Heidi Nokelaisen 58 metriä ja rapiat. Nyt miesten keihäänheitto on todella kova kisa ja viime vuosina on tullut monia uusia maita mukaan menestymään, kuten Trinidad & Tobago ja Kenia.
Ruotsi–Suomi-maaottelussa suomalaiset miehet työnsivät kuulaa tänä vuonna samoille lukemille kuin Reijo Koivisto yli 60 vuotta sitten maaottelussa. Kuulantyönnössä menestystä on ennen jonkin verran tullut, esimerkiksi Arsi Harju otti olympiavoiton Sydneyssä vuonna 2000 ja esimerkiksi vuoden 1994 EM-kisoissa kaksi suomalaista kuulamörssäriä oli kuuden parhaan joukossa.
Mielenkiintoista on nähdä Maria Huntingtonin suoritukset 7-ottelussa Dohassa. Jos hän onnistuu hyvin niin tässä muhii menestysmahdollisuuksia ja SE-tuloskin voi olla olla lähellä. Marian toistaiseksi paras tulos tällä kaudella on 6?339 pistettä.
Naisten 100 metrin aidoissa jo välieriin pääsy suomalaisilla olisi kova juttu. Finaaliin pääsy olisi ennen näkemätöntä naisten pika-aidoissa. Suomalaiset ovat parantaneet paljon kauden aikana, mutta maailman kärkitaso on kivenkova. Reetta Hurske voitti Suomen mestaruuden ja Annimari Korte juoksi Suomen-ennätyksen ja myös Nooralotta Neziri on juossut alle 13 sekunnin tällä kaudella.
Kun Lasse Virén juoksi Munchenin olympialaisissa hienosti ja kovaa niin hänellä oli isoja kansainvälisisiä kisoja alla. Kansainvälisten kisojen tuntuman saaminen ennen arvokisoja on tärkeää. Myös se, että maltetaan, jotta vammat paranevat ennen kuin aloitetaan rankka harjoitus.
Oi niitä aikoja!
62 vuotta sitten Matti Huttunen juoksi 5?000 metriä aikaan 13.51 ja rapiat. Kuluvana vuonna kukaan suomalainen mies ei ole juossut 5?000 metrin juoksussa alle 14 minuutin tulosta.
Oskari Mörö oli lähellä saada kutsun Dohaan 400 metrin aitoihin. Kesän paras loukkaantumisista kärsineellä Möröllä on 49,47. Miesten pika-aitoihin Elmo Lakka sai kutsun, joka saa näin arvokisakokemusta. Lakalla on sellainen tekniikka-ongelma, että hän kolhii jatkuvasti jalkaansa aitoihin, mikä se hidastaa ja sekoittaa rytmistystä.
Joitain yllätysmitaleita suomalaisille on arvokisoissa yleisurheilussa tullut, kuten vuoden1974 EM-kisoissa 800 metrin juoksussa pronssia, kun Marko Taskinen yllätti loppukirissä kovat kirijät.
Rooman EM-kisat olivat suomalaisen yleisurheilun menestysjuhlaa. MM-kisoissa Helsingissä vuonna 1983 Ari Huumonen yllätti ottamalla kiekonheitossa neljännen sijan ja mitalikin oli lähellä.
Huumosta ei nähty vuoden 1983 Ruotsi-ottelussa, kun hänellä oli muuta kiireellistä menoa, kun miehen piti korjata autoa. Minkä kultakimpaleen suomalainen yleisurheilu miehessä menettikään. Hän oli lahjakkuus, jonka arvoa ei osattu huomioida aikanaan.
MATTI PÖHÖ,
HELSINKI–PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot