Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Olemme viime aikoina saaneet kuulla monesta suunnasta, että hoitajat karkaavat alalta ja lähtevät uudelle alalle. Korona ja sen tuoma ylimääräinen rasitus on myös aiheuttanut lisääntynyttä lähtemishalua alalta. Mielestäni nyt tulisi kuntapäättäjien ja uusien tulevien aluevaltuustonjäsenien tehdä rohkeita päätöksiä, että hoitohenkilökunta haluaa jäädä alalle eikä karata.
Paikallinen sopiminen on yksi tärkeä asia, jossa kuunnellaan myös sitä työntekijää. Luottamusmies on tässä hoitoalan ahdingossa linkki väsyneen hoitajan ja työnantajan välillä. Tällä hetkellä johtajat kuitenkin katsovat vain rahaa, ei sitä miten työntekijä oikeasti jaksaa. Tähän tulee mielestäni saada muutos. Hoitohenkilökuntaa pitäisi kuunnella paremmin, sillä kenttä on se, joka kantaa taakkaa kaikista eniten. Hoitajat ovat ne, jotka tekevät pitkää päivää ja joustavat, jotta perustyö pyörii. Mitä tapahtuu, kun kukaan ei enää jousta?
Kentältä kuuluu palautetta. Palaute on väsynyttä ja turhautunutta. Olen ymmärtänyt, että lähiesimiehillä ei ole tarpeeksi aikaa kuunnella alaisiaan, koska kaikki aika menee ylimääräisten työtehtävien suorittamiseen. Hoitoalalla täytyisi innovaatiivisten ja rohkeiden ratkaisujen lisäksi tehdä organisaatiouudistuksia, mikä on lähes ilmaista. Työtehtävät olisi järkevää organisoida niin, että jokainen pystyisi tehdä työnsä niin kuin se kuuluisi tehdä. Tähän tarvitaan tietenkin myös resursseja. Henkilökunnan ei myöskään tulisi säästää omaa lähiesimiestään, sillä hän on se ihminen, jolle ensimmäisenä pitäisi päästä kertomaan asioiden toimivuuksista ja ei toimivuuksista. Hoitajien ollessa väsyneitä lähiesimiehen vastuu korostuu, sillä hänen kuuluisi pitää huolta omista työntekijöistään.
Voisimmeko samalla myös tehostaa ja uudistaa rekrytointia? Rekrytointiin menee suunnattomasti aikaa ja rahaa. Jatkuvan hoitajapulan takia rekrytointi on jatkuvaa. Tämä näkyy myös kentällä, kun uusia sijaisia ja työkavereita perehdytetään jatkuvalla syötöllä. Arviolta hyvää ja laadukkaaseen perehdyttämiseen kuluu noin 3 viikkoa. Tämä on tärkeää, sillä haluammehan varmistua siitä, että meillä on osaavaa henkilökuntaa. Voisiko silti asiaa tarkastella toisella tapaa niin, että väsynyt, uupunut ja paljon ylitöitä tekevä hoitaja ei olisi se taas kerran, jonka niskasta perehdytysaika otetaan? Ikävä kyllä usein myöskään hoitohenkilökunta ei saa riittävää perehdytystä työhön ja heitetään suoraan kylmiltään työn pariin. Menisitkö sinä töihin kylmiltään ilman perehdytystä työhön? Perehdytyksen rooli on kuitenkin erittäin tärkeä työntekijän ja potilasturvallisuuden kannalta.
Hoitohenkilökuntaa tulee siis kuunnella. Usein ruohonjuuritasolla on hyviä, innovatiivisia ja erittäin halpoja ratkaisuja, joilla pystytään tekemään jo muutosta. Organisaatiossa kuuluisi kuunnella jokaista työntekijää. Hoitajat ovat myös osa hoidon toteutumista, ihan kuten lääkäritkin. On kuitenkin hämmästyttävää, että hoitajien valtakunnallinen tilanne ei silti saa liikettä valtion tasolla tai kuntapäättäjissä niin, että olosuhteita voitaisiin muuttaa.
SIRU NYKÄNEN,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot