Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajien mielestä Porvoon kaupungin maskisuositus, jota voi lasten ja nuorten kohdalla myös maskipakoksi – tai ainakin vahvaksi maskipainostamiseksi – kutsua, on valtakunnan tiukimpia.
Arkisto/Mika Laine
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jeff Westerlund perustelivat Porvoon peruskoululaisten maskivelvoitetta viime keväänä julkisuudessa jatkotartuntojen ehkäisemisellä sekä sillä, että ”Porvoon koronatilanne on edelleen vakava”.
Pyynnöstä huolimatta emme koskaan saaneet viranomaisilta selkeää vastausta, miten tilanteen vakavuus oli määritelty. Koska hyvän hallinnon periaatteiden mukaan päätöksenteon pitäisi olla läpinäkyvää, olisi syytä kertoa, kuinka monta porvoolaista on ollut sairaalassa viimeisen 1,5 vuoden aikana koronan takia tai menehtynyt tähän sairauteen ja minkä ikäisistä ihmisistä on ollut kysymys?
Mikä oli tilanne Porvoossa viime keväänä tilanteen ollessa ”vakava”? Vertailua olisi tässä kohden tarpeenmukaista tehdä esimerkiksi kausi-influenssan aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeeseen ja influenssakuolemiin viimeisten 5–10 vuoden ajalta.
Porvoon kaupungin maskisuositus, jota voi lasten ja nuorten kohdalla myös maskipakoksi – tai ainakin vahvaksi maskipainostamiseksi – kutsua, on valtakunnan tiukimpia. Porvoossa koululaiset ja opiskelijat ovat kulkeneet maski kasvoillaan jo vuoden, ja monissa kouluissa maskia on edelleen käytettävä jopa ulkona välitunneilla. Maskisuosituksen vastustaminen ei ole käytännössä lapsille ja nuorille mahdollista, koska se edellyttäisi heiltä asettumista koulujen rehtoreita ja opettajia vastaan, mitä ei voi tämän ikäisiltä edellyttää.
Jeff Westerlund on aikaisemmin todennut, ettei maskinkäytöstä aiheudu lapsille ja nuorille merkittäviä ongelmia, mutta ainakaan meidän tietoomme ei ole tullut yhtään tutkimusta tai kyselyä, jossa tätä olisi edes yritetty selvittää. Sitä paitsi eikö terveydenhuollon toimenpiteiden pitäisi perustua näyttöön hyödyistä, ei oletukseen haitattomuudesta?
Maskin käyttö aiheuttaa monille lapsille ja nuorille esimerkiksi pahoja iho-ongelmia, jatkuvaa päänsärkyä ja väsymystä. Missään ei myöskään ole tutkittu, kuinka paljon bakteereja ja muita epäpuhtauksia koululaisten maskit keräävät päivän aikana, ja mitä näiden hengitteleminen tekee lasten ja nuorten terveydelle. Muistutamme, että välituntien maskipakkoa perusteltiin mm. sillä, että maskit eivät riitä, jos niitä vaihdetaan joka tunnin välissä. Ilmeisesti hygieniasta voi virusten torjunnassa tinkiä?
Lapset ja nuoret ovat myös eriarvoisessa asemassa sen suhteen, millainen on perheen varallisuustaso. Vähävaraisten perheiden lapset voivat joutua käyttämään kaupungin tarjoamia kangasmaskeja, vaikka on hyvin tiedossa, että ne ovat virusten torjunnan näkökulmasta täysin turhanpäiväisiä sen lisäksi, että ne ovat käyttäjilleen aivan kammottavia epämukavuutensa takia. Varakkaammilla perheillä on varaa kustantaa lapsilleen mukavammat kertakäyttömaskit. Monessa perheessä hampaita kiristellään kuitenkin paitsi ylimääräisen rahanmenon, myös täysin älyttömän ympäristöhaitan aiheuttamisen takia.
Voimme myös vain arvailla, mitä lasten ja nuorten aivojen ja tunne elämän kehittymiselle tekee se, että esimerkiksi päiväkoti-ikäiset lapset eivät ole nähneet vuoteen hoitajiensa kasvoja, ilmeitä ja eleitä. Maski kasvoilla on turha puhua aidosta kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta, asioista, jotka ovat kaiken ihmistyön ydintä.
Lapsia ja nuoria maskittava Porvoo näyttäytyy epäinhimillisenä ja kaikkea muuta kuin lapsiystävällisenä. Koska maskisuositus näyttää kuitenkin edelleen kaupungissa jatkuvan, esitämme saman kysymyksen uudelleen: mitkä ovat maskisuosittamisen perusteet ja milloin maskisuosittamisesta aiotaan luopua?
Toivomme, että vastauksessa ei aliarvioida kaupunkilaisten ymmärryskykyä ja vastaukset perustellaan tieteellisillä faktoilla ja tilastoilla.
MARIKA BJÖRKLUND, NINA BÄCKMARK, JANITA EK, MALIN EKBLOM, MARCEL HÄGGLUND, LOTTA HÄLLSTRÖM, SORIA KADDOUR, SATU KOSKELAINEN, JAAKKO OJALA, VAPPU RECHARDT, OUTI RUOKANEN, MILLA SUVIKANNEL, PIRKKO SYVÄNIEMI, LAURA WOJCIECHOWSKA-HENKOLA JA ANIKA YLANDER
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot