Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajat pitävät kiinnostavana kysymystä siitä, miten rokotteiden turvallisuudesta voidaan olla täysin varmoja, kun Fimean haittavaikutusrekisterissä on tällä hetkellä yli 10?000 käsittelemätöntä haittavaikutusilmoitusta, joukossa useita satoja vakavaksi luokiteltuja ilmoituksia, ja jono kasvaa nopeammin kuin sitä ehditään purkaa.
Arkisto/Marko Wahlström
Porvoon kaupungin johtava lääkäri Kati Liukko ilmaisee Uusimaassa 23.9. harmistumisensa ”rokotevastaisen mielialaan”, jota on hänen mukaansa liikkeellä myös Porvoossa.
Liukon mukaan esimerkiksi rehtoreille ja terveydenhoitajille lähetyissä viesteissä keskitytään ”rokotteiden vaarallisuuteen, sivuoireisiin ja kaiken maailman salaliittoteorioihin”.
Sen sijaan, että Kati Liukko tyrmää ihmisten huolen ”disinformaationa” ja ”salaliittoteorioina”, jota kaupunki pyrkii nyt suitsimaan mahdollisimman monien kanavien kautta ”oikeaa tietoa” levittämällä, Liukko voisi vastata niihin täysin asiallisiin ja perusteltuihin kysymyksiin, joihin ihmiset ovat turhaan yrittäneet saada vastauksia monilta eri viranomaistahoilta.
Suora vastaaminen on parempi kuin ihmisten huolen väheksyminen
Mikäli kuntalaisten luottamusta viranomaisiin halutaan lisätä, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen suora vastaaminen esitettyihin kysymyksiin on huomattavasti parempi lähtökohta kuin ihmisten huolen väheksyminen ja leimaaminen.
Esimerkiksi tieto, kuinka monta porvoolaista on reilun 1,5 vuoden aikana joutunut sairaalaan tai menehtynyt koronan takia ja minkä ikäisistä ihmisistä on ollut kyse, auttaisi suhtautumaan kriisin vakavuuteen ja arvioimaan paitsi erilaisten rajoitustoimien mutta myös kriisin hoitoon tarjottujen rokotusten hyödyllisyyttä eri ikäryhmille.
Liukko painottaa, että rokotteet otetaan käyttöön vasta huolellisen prosessin jälkeen, ja vakuuttaa, että käytössä olevat koronarokotteet ovat turvallisia ja niiden teho vakavaa koronavirusmuotoa vastaan on erittäin hyvä.
Koska mRNA-rokotteissa on kyse uudesta teknologiasta, joka ei ole koskaan aikaisemmin ollut ihmisillä tässä laajuudessa käytössä, monia kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, miten rokotteiden pitkäaikaisia haittavaikutuksia seurataan tieteellisesti validein menetelmin.
Esimerkiksi BioNTech-Pfizerin Comirnaty (BNT162b2) -rokotetutkimuksessa jälkiseurantaa on toteutettu vain kahden kuukauden ajan ja tutkimuksen koe-kontrolli-asetelma on purettu kuuden kuukauden jälkeen, kun plaseboryhmälle on tarjottu rokote. Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenvedossa lukee lisäksi, että genotoksisuus- tai karsinogeenisuustutkimuksia ei ole tehty ja että lisääntymis- ja kehitystoksisuutta on tutkittu vasta rotilla. Epäselväksi jää, miten pitkäaikaisia haittavaikutuksia seurataan tilanteessa, jossa koko väestö on rokotettu, ja jossa lumeryhmää ei ole olemassa?
Rokotehaitta voi pilata koko elämän jo sen ensimetreillä
Kiinnostava kysymys on myös, miten rokotteiden turvallisuudesta voidaan olla täysin varmoja, kun Fimean haittavaikutusrekisterissä on tällä hetkellä yli 10?000 käsittelemätöntä haittavaikutusilmoitusta, joukossa useita satoja vakavaksi luokiteltuja ilmoituksia, ja jono kasvaa nopeammin kuin sitä ehditään purkaa.
Toisin kuin julkisuudessa annetaan usein ymmärtää, ilmoittaja ei itse tee arviota haitan vakavuudesta, vaan ilmoittaa vain kokemansa haitan. Esimerkiksi vakavia hermosto-, tuki- ja liikuntaelin- sekä sydänoireita on raportoitu myös vasta yhden rokoteannoksen saaneessa 12–17-vuotiaiden ikäryhmässä. Viranomaisten luotettavuutta ei lisää se, että virallisten rekisterien tietoja vähätellään, etenkin siinä vaiheessa, kun asioita ei ole edes ehditty kunnolla tutkia.
Perusterveiden lasten ja nuorten rokottaminen nostattaa luonnollisesti enemmän tunteita kuin riskiryhmien rokottaminen. Rokottamisen hyöty terveiden lasten ja nuorten kohdalla jää varsin epäselväksi tilanteessa, jossa itse tauti ei aiheuta ikäryhmälle vakavia oireita, kun taas rokotehaitta voi pilata koko elämän jo sen ensimetreillä.
Kuten Kati Liukkokin toteaa, rokote tehoaa vakavaa koronavirusmuotoa vastaan, jota ei lapsilla ja nuorilla kuitenkaan juuri esiinny. Rokote, joka lupaa vain taudin oireiden lievittämistä ei tunnu kovin perustellulta tilanteessa, jossa oireet ovat jo lähtökohtaisesti hyvin lieviä, jos niitä ylipäätään on.
Long Covid -aineistoon vetoaminen ei vakuuta
Epämääräiseen Long Covid -oireistoon vetoaminen ei ole vakuuttavaa niin kauan, kun rokotusten pitkäaikaisten vaikutusten lisäksi esimerkiksi erilaisten eristämis-, rajoitus- ja pakkokeinojen vaikusta lasten terveyteen ja hyvinvointiin ei ole kattavasti tutkittu. Muiden ongelmien hoitovelka on jo nyt monin paikoin sietämättömällä tasolla!
Kriittisten mielipiteiden sensuroimisella, väheksyvällä ja leimaavalla puheella sekä rokotepassipainostamisella tilanne näyttäytyy entistä absurdimpana ja alleviivaa epäilijöille, että kyse ei ole enää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, vaan jostakin ihan muusta.
Toivoisimme Kati Liukon ja muiden terveyttämme edistävien viranomaisten ymmärtävän, että oireettomuus ei ole monien mielestä yhtä huolestuttavaa kuin oireettomuuden hoitoon tarjottu uudentyyppinen rokote, jonka haittavaikutukset ovat vielä selvittelyn alla, ja jonka suhteen viranomaisilta on vaikea saada järkeviä ja perusteellisia vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
MARIA ARVINEN, NINA BÄCKMARK, MARIKA BJÖRKLUND, JANITA EK, MARCEL HÄGGLUND, LOTTA HÄLLSTRÖM, JAAKKO OJALA, VAPPU RECHARDT, OUTI RUOKANEN, MILLA SUVIKANNEL, PIRKKO SYVÄNIEMI, LAURA WOJCIECHOWSKA-HENKOLA JA ANIKA YLANDER,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot