Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kannanoton tekijät toteavat, että lasten pakkomaskittamisen vaikutusten arviointia ei Porvoossa tiettävästi ole tehty kattavasti edes fyysisten haittojen, saati mielenterveyden ja psykososiaalisen kehityksen näkökulmasta.
Arkisto/Mika Laine
Viime syksynä Porvoossa koottiin virallinen työryhmä valmistelemaan Porvoon hakemusta Unicefin Lapsiystävälliseksi kunnaksi.
Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu lapsen yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisen näkyväksi tekemiseen. Porvoon täytyy muun muassa osoittaa, että lapset ja nuoret ovat mukana kehittämistyössä ja että siinä huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.
Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita henkilöitä.
Sopimuksen 3. artikla velvoittaa, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Maskisuositusta laajennettiin linjausten vastaisesti
Porvoossa on tänä keväänä tehty päätöksiä, jotka eivät ole linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksien ja lastenlääkärien suositusten kanssa ja päätösten perustelut antavat ymmärtää, että taustalla ovat muut syyt kuin lapsen etu, jonka pitäisi kuitenkin olla lain mukaan ensisijainen kriteeri.
Maskisuositusta on Porvoossa laajennettu valtakunnallisten linjausten vastaisesti koskemaan myös alle 12-vuotiaita ja lasten ja nuorten maskivelvoite on voimassa myös välitunneilla ulkoilmassa, vaikka suosituksissa puhutaan vain sisätiloista, joissa kahden metrin turvaväli ei ole mahdollinen.
Koronainfektio on lapsilla varsin lieväoireinen, jatkotartuntoja ei juuri synny ja selviytymisprosentti tällä ikäryhmällä on Suomessa tilastojen mukaan 100 prosenttia. Maskin käyttö aiheuttaa kokemusten mukaan väsymystä, päänsärkyä, psyykkistä ahdistusta sekä sosiaalista syrjintää.
Koululaisten päivät ovat yläasteella jo pitkiä ja on kohtuutonta, että edes ulkona ei saa hengittää vapaasti happea.
Oireettomat eivät tarvitse "roiskesuojia"
Vahva tutkimuksellinen ja tilastollinen näyttö siitä, että terveiden, oireettomien ihmisten maskin käyttö vähentää tartuntoja, puuttuu edelleen. Oireettomat ihmiset eivät tarvitse ”roiskesuojia”.
Lasten maskinkäyttöä ei voi missään mielessä verrata maskien ammattilaiskäyttöön esimerkiksi sairaaloissa, joissa käytön indikaatiot, hygienia sekä esim. sisätilojen ilmanvaihto ovat täysin erilaiset.
Arkielämä päiväkodeissa ja kouluissa ei myöskään vastaa laboratorio-olosuhteita.
Porvoon viranomaiset perustelevat maskin käyttöpakkoa varsin ristiriitaisilla ja lapsen edun vastaisilla argumenteilla. Maskin käyttöä perustellaan muun muassa altistusten välttämisellä ja sillä, että karanteenien joutuvien lasten vanhemmille pitää maksaa tartuntatautilain mukaista päivärahaa, joka tulee valtiolle kalliiksi.
Lasten pakkomaskituksen perusteleminen taloudellisilla seikoilla sekä esimerkiksi tartunnanjäljityksen kuormittumisella Nesteen ja Borealiksen suurseisokkien aikaan ei ole YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista.
Esimerkiksi Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) mukaan kankaisten maskien, joita Porvoon kaupunki työntekijöilleen ja oppilailleen tarjoaa, hyöty virusten torjunnassa on erittäin vähäinen. Kangasmaski myös kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja ja ohjeiden mukaan se pitäisikin vaihtaa puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein.
Porvoon tartuntatautiasiantuntija kertoo kuitenkin, että kangasmaskien kulutus olisi liian suurta niiden määrään nähden, jos ne riisuttaisiin aina ulos mentäessä ja puettaisiin uusi sisään tullessa. Jo tästä voi päätellä, että maskia ei käytetä oikeaoppisesti ja hygieenisesti.
Lasten pakkomaskittamisen arviointia ei kattavasti?
Maskipakkoa perustellaan myös sillä, että monissa maissa maskeja käytetään jo pienilläkin lapsilla ongelmitta. Vastausta siihen, missä, milloin, miten ja kenen toimesta pikkulasten maskinkäytön ongelmattomuus on todettu, ei kuitenkaan kysyttäessä saatu.
Lasten pakkomaskittamisen vaikutusten arviointia ei tiettävästi ole tehty kattavasti edes fyysisten haittojen, saati mielenterveyden ja psykososiaalisen kehityksen näkökulmasta. Lapsilla ei myöskään ole kykyä arvioida maskin käytön ongelmallisuutta tai ongelmattomuutta tai kyseenalaistaa aikuisten toimintaa. Valitettava tosiasia on, että lapset sopeutuvat myös itseensä kohdistuvaan kaltoinkohteluun.
THL:n johtava tartuntatautien torjunnan asiantuntija ja äskettäin WHO:n asiantuntijatehtäviin siirtynyt epidemiologi ja virologi Jussi Sane on todennut julkisesti, että jos terveiden, oireettomien ihmisten maskittaminen olisi tehokasta virusten torjunnassa, asian pitäisi jo tässä vaiheessa näkyä tartuntakäyrissä.
Tällä hetkellä maskipakko ei kuitenkaan näyttäisi korreloivan tartuntojen vähentymisen kanssa missään maassa ja lähes identtisiä tartuntakäyriä saadaan sekä maista, joissa ei velvoiteta maskin käyttöön, että maista, joissa siihen velvoitetaan.
Tartuntakäyrät ovat kesää kohden laskusuunnassa, joten maskivelvoitteesta voidaan luopua välittömästi.
Me allekirjoittaneet vaadimme myös, että jatkossa tartuntatautien torjunnassa keskitytään Porvoossa riskiryhmien suojelemiseen muilla keinoin kuin lasten oikeuksia polkemalla. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen tehtävä ei ole suojella aikuisia, vaan aikuisten tehtävä on suojella lapsia.
MARIA ARVINEN, MARIKA BJÖRKLUND, NINA BÄCKMARK, NORA BÄCKMARK, JANITA EK, MALIN EKBLOM, MARIKA HELL, JOHAN HÖGSTRÖM, MARCEL HÄGGLUND, LOTTA HÄLLSTRÖM, MIRA KARMANHEIMO, ARTO KOISTINEN, SATU KOSKELAINEN, TUOMO KOSKELAINEN, JAAKKO OJALA, JOHANNA POHJANMIES, VAPPU RECHARDT, OUTI RUOKANEN, ANNIKA SNELLMAN, ANIKA YLANDER, KEVIN SERVIN, TOMI SIPILÄ, LASSE SUNDSTRÖM JA MILLA SUVIKANNEL,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot