Van­hem­mat ei­vät kysy en­sim­mäi­sek­si kou­lun ne­li­öi­tä tai vuok­ra­so­pi­muk­sia. He ky­sy­vät yk­sin­ker­tai­sem­man ky­sy­myk­sen: mi­hin lap­sen kou­lu­tie vie?

Kun per­he va­lit­see asuin­pai­kan – oli se sit­ten kylä tai kes­kus­ta – pää­tös teh­dään vuo­si­kym­me­nik­si. Tar­vi­taan luot­ta­mus sii­hen, et­tä ar­ki toi­mii, pal­ve­lut ovat ole­mas­sa ja tu­le­vai­suu­teen voi kat­soa hie­man pi­dem­mäl­le kuin pa­rin vuo­den pää­hän.

Kou­lu­verk­ko on tä­män luot­ta­muk­sen yti­mes­sä. Kun kou­lut ovat ole­mas­sa, van­hem­mat ei­vät et­si syi­tä nii­den lak­kaut­ta­mi­seen. He toi­vo­vat, et­tä et­si­tään ta­po­ja vah­vis­taa nii­tä.

Juu­ri tä­hän luot­ta­muk­seen liit­tyy Por­voos­sa eri­koi­nen ris­ti­rii­ta.

Lap­si­mää­rän en­nus­te­taan vä­he­ne­vän. Sa­maan ai­kaan kaik­ki lap­set ei­vät mah­du lä­hi­kou­lui­hin.

Op­pi­laak­si­ot­to­a­lu­ei­ta muu­te­taan, kul­je­tuk­sia jär­jes­tel­lään ja kou­lu­paik­ko­ja et­si­tään. Sa­mal­la toi­ses­sa suun­nas­sa poh­di­taan Ilo­lan kou­lun tu­le­vai­suut­ta.

Län­ti­ses­sä Por­voos­sa kou­lut ovat täyn­nä. Itäi­ses­sä Por­voos­sa Ilo­lan kou­lu on vaa­ka­lau­dal­la. Kau­pun­ki et­sii ti­laa lap­sil­le ja sa­mal­la poh­tii, mis­tä ti­las­ta luo­pua. Kar­tal­la nämä ei­vät ole ko­vin kau­ka­na toi­sis­taan, mut­ta pää­tök­sen­te­os­sa ne tun­tu­vat ole­van eri maa­il­mois­sa.

Kes­kus­te­lus­sa ve­do­taan usein maa­seu­dun vä­es­tö­ke­hi­tyk­seen. Ta­ri­na on tut­tu: ih­mi­set muut­ta­vat pal­ve­lui­den ää­rel­le. Mut­ta Por­voos­sa tämä kuu­los­taa hie­man ou­dol­ta. Tääl­tä pää­see tun­nis­sa Hel­sin­kiin lä­hes mis­tä ta­han­sa. Tämä ei ole syr­jä­seu­tua, jos­ta muu­te­taan pois sik­si, et­tei vaih­to­eh­to­ja ole – vaan paik­ka, jo­hon muu­te­taan juu­ri vaih­to­eh­to­jen vuok­si.

Yu­val Noah Ha­ra­ri on kir­joit­ta­nut, et­tä yh­teis­kun­nat ra­ken­tu­vat yh­tei­sil­le ker­to­muk­sil­le tu­le­vai­suu­des­ta. Ih­mi­set te­ke­vät iso­ja pää­tök­siä sen pe­rus­teel­la, mil­lai­se­na he nä­ke­vät huo­mi­sen – ei vain tä­män päi­vän.

Ja juu­ri sik­si epä­var­muus on vah­va vies­ti.

Van­hem­mat ei­vät tee kah­den vuo­den pää­tök­siä. He te­ke­vät pää­tök­siä vuo­si­kym­me­nik­si: ra­ken­ne­taan­ko talo, os­te­taan­ko koti, juur­ru­taan­ko tän­ne. Kou­lu­verk­ko ker­too suun­nas­ta enem­män kuin yk­si­kään stra­te­gia.

Eh­kä kyse on lo­pul­ta sii­tä, kuin­ka sel­ke­äl­tä tu­le­vai­suu­den suun­ta näyt­tää. Kun suun­ta on ym­mär­ret­tä­vä, ih­mi­set us­kal­ta­vat si­tou­tua sii­hen. Kun suun­ta jää epä­var­mak­si, moni jää odot­ta­maan.

Ilo­lan kou­lu ei ole kau­pun­gin suu­rin pää­tös. Mut­ta jos­kus pie­net pää­tök­set ker­to­vat suun­nas­ta sel­vem­min kuin suu­ret hank­keet.

Kou­lu­tie ei ole kah­den vuo­den pro­jek­ti. Se on lap­suu­den mit­tai­nen.

POR­VOON KY­LÄT - BOR­GÅ BYAR,
ERI­KA ENG­LUND