Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittaja kaipaa takaisin entisen Porvoon Lääkärikeskuksen hintatasoa ja ystävällistä palvelua.
Arkisto/Marko Wahlström
Mehiläinen/Porvoon Lääkärikeskus nosti hintansa pilviin ja ajaa nyt henkilökuntaansa alas vastoin aiempia vakuuttelujaan.
Kuten aiemmin todelta näytti, se on nyt edessämme: veroparatiisiyhtiöt ovat ostaneet alalta pois kaikki kilpailijansa ja monopolisoivat sekä vanhushoitoa että terveydenhoitoa. Astuessamme näihin lafkoihin, laitamme samalla rahamme veroparatiiseihin, joista kansainväliset omistajat ja sijoittajat nostavat osinkojaan ja voittojaan. Suomi ei näistä bisneksistä edes verotuloina hyödy eivätkä suomalaiset asiakkaat vastuullisina palveluina, kuten nyt karvaasti olemme tulleet näkemään ja kokemaan.
Julkinen terveydenhoito alkaa revetä liitoksistaan. Kaupunki vaatii säästöjä, kärsii ilmeisesti lääkäripulasta, ajaa alas terveyskeskuspisteitä ja sulloo ihmiset yhdeksi massaksi Näsin ahtaaseen käytävään jonottamaan sinne, jonottamaan tänne. Millainen ympäristö tämä on työtään tekeville hoitajille ja lääkäreille – ja mitä valinnanvaraa meille jää päästä kohtuuhintaiseen, inhimilliseen ja asiantuntevaan hoitoon?
Näyttää siltä, että ihmiset alkavat kypsyä tällaiselle menolle. Olisiko vielä paikallisella pienyrittäjyydellä, toisenlaisilla vastaanotoilla markkinarakoa? Voisivatko lääkärit perustaa yhteisvastaanoton, jonne voisi varata lääkäriajan, ja jossa hinnat olisivat vaikkapa entisen Porvoon Lääkärikeskuksen tasolla ja palvelu yhtä ystävällistä, asiantuntevaa ja miellyttävää, kuin se siellä oli? Voisiko se olla taloudellisesti mahdollista varsinkin, jos mukana olisi useampia lääkäreitä ja tila yhteistila? Ja olisiko tällaisia lääkäriresursseja ylipäätään tarjolla? Jos voisi, niin kai kaupunkikin voisi tehdä yhteistyötä myös tämänlaisen yksikön kanssa?
Tällainen ratkaisu edellyttää meiltä sitä, että katsomme, missä vastaanotolla asioimme. Mikaela Nylander (r.) peräänkuulutti pieniä paikallisia hoitoyksiköitä takaisin myös vanhushoitoon. Niitähän aikanaan olikin, kunnes nämä attendot ja esperit ostivat ne pois alta. Johtuiko tämä myös siitä, että kaupungit ja kunnat ostivat palvelunsa aina halvimmalta tarjoajalta, joka tietenkin oli jättimäinen pörssiyhtiö?
Nylanderin haikailema muutos edellyttäisi täyskäännöstä myös kaupungin hankintaperiaatteissa. Halvallahan et sitä paitsi koskaan hyvää saa – senhän me, paitsi rakentamisessa, myös varsinkin vanhus- ja päivähoidossa, olemme jo karvaasti tulleet näkemään.
Kun Porvoon Lääkärikeskuksesta aikoinaan kerrottiin, että se säilyy porvoolaisena, huokasimme helpotuksesta. Hienoa että on edes joku suoraselkäinen, paikallinen toimija. Nyt asia on toinen.
Olisiko näiden karvaiden, kantapään kautta opittujen kokemusten jälkeen aika peruuttaa takaisin, ja alkaa työstää myös muita vaihtoehtoja, vai haluammeko me suomalaiset olla näiden muutamien monopoliyhtiöiden varassa ja menettää verorahamme kansainvälisille sijoittajille?
Suomeen pitäisi kiireesti saada monopolin vastainen lainsäädäntö Yhdysvaltojen malliin. Nykyisessä tilanteessa paljon markkinoitu ”valinnan vapaus” on kaukana todellisuudesta ja voittoihin tähtäävä, kansainvälinen pörssiyhtiö sosiaali- ja terveydenhoidossa mahdoton yhtälö. Mistä meillä muka on mahdollisuus valita?
SARI GLAD,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot