Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittajan mielestä Porvoon taideaarteisto on kulttuurin saralla tämän ajan "Neste ja Fortum". Tässä talossa, Porvoon museon nykyisessä Holmin talossa, toimi aiemmin Edelfelt-Vallgren -museo.
Arkisto/Maarit Gabrielsson
Taidemuseo on puhuttanut Porvoossa vuosikymmenet. Urheilu porskuttaa eteenpäin myös siksi, että sen edistäjät istuvat poliittisilla, päättävillä paikoilla. Mutta kuten pääkirjoituksessa Uusimaa 19.1.) todettiin, kulttuurin puolesta puhujia ja sen merkityksen ymmärtäjiä ei valtuustoissa eikä kaupunginhallituksissa suuremmin näy.
Olipa kysymys matkailuista tai kulttuurista, ei osata tai haluta nähdä tämän kaupungin korvaamatonta pääomaa ja sen hyötyvaikutuksia. Tämä omaisuus lepää varastoissa ja odottaa ammattilaisia ja asiantuntijoita töihin – on jo odottanut kymmeniä vuosia.
Hyvänä esimerkkinä näemme, mitä matkailussa alkoi tapahtua, kun vanhan kaupungin laidalle rantautuivat alansa ammattilaiset, muidenkin kuin vanhan kaupungin katuja tallanneet, nuoret hotelliyrittäjät. Sellaisia yrittäjiä ja sellaista avarakatseisuutta tämä kaupunki todella tarvitsee, jotta asiat menevät eteenpäin – myös kulttuurin osalta.
On suppeaa ajattelua nähdä taidemuseo pelkkänä kulueränä kaupungille. Sellaisella kulttuuripääomalla kuin Porvoolla on, ja tämän ajan museotoiminnalla, taidemuseo ei ole pelkkä vaihtuvien näyttelyiden paikka. Kun katsoo Helsingin uusia museoita, ymmärtää tämän.
Taidemuseo on tänä päivänä elävä taiteen keskus, opinahjo työpajoineen lapsille ja koululaisille, tapahtumien paikka, kansainvälisten alan seminaarien houkutin, kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja olohuone, kaupungin identiteetin, ja ennen muuta sen vetovoiman rakentaja, joka tuo yrityksille tuloja.
Taidetehtaallekin se toisi kansainvälisiä kokouksia, kaupunkilaisille työpaikkoja ja kaupungille verotuloja, ja nostaisi pienen Porvoon arvoon arvaamattomaan. Sen säteilyvaikutukset ovat moninaiset – ja myös rahassa mitattavat.
Miksi Porvoo ei ymmärrä arvoaan, kun Lahden kaupunkikin sen jo teki? Siellä vastaavanlainen hanke meni sujuvasti läpi sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa. Menikö siksikin, että hanke oli valmisteltu siten, että rahoittajia oli jo mukana, kanavia avattu kansainvälisiin taidepiireihin? Kaupungin oli helppo todeta, että se ei jää yksin maksajaksi, ja nähdä, mitkä sen kustannukset ovat.
Meillä huuhaillaan milloin minkäkin suunnitelman perässä, ja itse hanke muuttuu kuin ameba. Totta sekin, ettei itse uudisrakennus ole pääasia, ja olemassa olevaakin rakennusta voidaan harkita, jos taidemuseon edellyttämät tilojen vaatimukset täyttyvät. Se on edellytys myös sille, että kansainvälisiäkin arvonäyttelyitä saadaan paikkakunnalle.
Meillä ei itse rakennuksen tarvitse olla wiow, sillä sen sisältämä porvoolaistaide on sitä.
Edelfelt teki Porvoota tunnetuksi töillään
Albert Edelfelt vietti talvet Pariisissa, jossa Orsayn museossa hänen töitään nähdään vieläkin. Hän maalasi Pietarissa tsaariperheen muotokuvia, sielläkin arvostettuna taiteilijana. Mutta – kesät hän vietti Porvoossa ja maalasi Hamarin rannalla parhaimmat ja maailmalla palkituimmat teoksensa malleina porvoolaiset ihmiset ja porvoolainen arki.
Näin hän teki omalla työllään myös Porvoota tunnetuksi. Hän jaksoi tulla joka kesä kotikaupunkiinsa, niin kuin tulivat Walter Runeberg ja Ville Vallgrenkin. Kun näitä taiteilijoita arvostetaan maailmalla, miksei heitä arvosteta Porvoossa – ja toki monia muitakin porvoolaistaiteilijoita?
Porvoon taideaarteisto on kulttuurin puolella tämän ajan ”Neste ja Fortum”, joka tuotteistettuna säteilee moninaisia hyötyjä ympäristöönsä.
Entä missä ovat Näsin kartanon vahvat päättäjät, kun mitään päätöksiä talon käytön suhteen ei ole tehty 20 vuoteen? Konsultteja on kyllä pyörinyt ja rahaa palanut. Meillä on kaupungissa siihenkin taloon sopivia osaajia. Miksi heitä ei kelpuuteta? Ja kun ei kelpuuteta, he lähtevät muualle. Onko meillä varaa tähän?
SARI GLAD,
KULTTUURITUOTTAJA (AMK),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot