Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa, Itä-Uusimaa saisi kokonaisuudessaan enemmän rahaa käyttöönsä, kuin palveluihin käytetään tänä päivänä. On hyvä huomata, että rahoituslaskelmat ovat alustavia ja niihin liittyy vielä epävarmuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahojen riittävyys on puhuttanut aina. Lähes poikkeuksetta joka vuosi kuntiin ja kuntayhtymiin on loppuvuodesta syntynyt tilanne, jossa sosiaali- ja terveystoimen rahojen arvioidaan loppuvan kesken. Lisämäärärahan tarve on perustunut hoidon tarpeen kasvuun. Merkittävimmät kasvutarpeet ovat yleensä liittyneet väestön ikääntymiseen sekä erikoissairaanhoidon, vammaispalveluiden ja lastensuojelun menojen kasvuun. Aikataulullisesti, talousarviovuoden ollessa jo lopuillaan, on lähes mahdotonta sopeuttaa oma palvelutuotanto niin, että lisämäärärahaa ei tarvittaisi.
On suuri vaara, että näin tulee käymään myös jatkossa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, mikäli alueen valtuutetut ja virkamiesjohto eivät heti alusta lähtien johda alueen toimintaa ja taloutta yhtenä kokonaisuutena.
Hyvinvointialueen palvelustrategia linjaa palveluiden tason sekä keskeiset toimenpiteet alueen väestön palveluiden turvaamiseksi.
Palvelustrategia ei tarkoita luetteloa sote-asemien määrästä ja paikasta, vaan selkeitä strategisia linjauksia siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto olisi mahdollisimman vaikuttavaa, kustannustehokasta ja asiakaslähtöistä. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtiolta haettavaan lisärahoitukseen oltaisiin nimenomaan asettamassa näitä palvelutuotantoa koskevia vaateita (vaikuttavuus, laatu ja järjestämisen tehokkuus). Jos lisärahoitukselle ilmenee tarve, ei se kuitenkaan automaattisesti korota sitä saaneen hyvinvointialueen seuraavan vuoden rahoitusta.
Soten irtaantuessa kuntaorganisaatiosta, toivoisin näkeväni palvelustrategiassa linjauksia myös siitä, miten jatkossakin varmistetaan yli sektorirajojen ulottuva ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia edistävä työ. Tehtävää nimittäin riittää niin nuorten syrjäytymisen ja ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseksi kuin perheiden tukemiseksi sekä kansansairauksien parantamiseksi. Tässä myös järjestöillä on merkittävä rooli. Tämä kaikki on tärkeää myös siitäkin syystä, että hyvinvointialueen valtion rahoituksen määräytymiseen on jatkossa tulossa kannuste terveydenedistämisestä.
PIA NURME,
TOIMITUSJOHTAJA,
PORVOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA VUOSINA 2010–2017,
ALUEVAALIEHDOKAS (KOK.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot