Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Terveysasemat ovat vuosikymmenten saatossa ajettu ahtaalle. Erikoissairaanhoito on kasvanut perusterveydenhuollon kustannuksella, vaikka tarve peruspalveluille ei ole vähentynyt, päinvastoin.
Terveysasemat joutuvat toimimaan liian pienillä resursseilla, mikä on johtanut siihen, etteivät ihmiset saa terveysasemilta vastaanottoaikoja. Nyt Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistelee sote-uudistuksen lisäksi lakia, joka tuo seitsemän päivän hoitotakuun perusterveydenhuoltoon. Eli kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle tulee päästä viikossa silloin, kun aikaa tarvitsee. Lisäksi hammashoidon hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.
Hoitotakuu on mahdollista toteuttaa. Työterveyshuollon hyvä hoitoonpääsy on tästä esimerkki. Nimenomaan lääkäriin pääseminen on tärkeä tavoite, koska kiireettömät lääkäriajat ovat usein terveysasemilla pullonkaula.
Jo lainsäädännön vuoksi moneen asiaan tarvitaan lääkärin päätös. Jos kiireettömiä aikoja ei ole, potilaat kroonisten sairauksiensa kanssa ohjautuvat lyhyille akuuttiajoille tai hoitajakäynneille, mikä on kuormittavaa henkilökunnalle ja ikävää potilaalle, kun asiat eivät usein kerralla hoidu. Alle 2-vuotiaalle pojalleni on kiireettömässä asiassa tarjottu Porvoossa joko kiirevastaanotolle saapumista tai aikaa parin kuukauden päähän. Molemmat olivat huonoja vaihtoehtoja.
Hoitotakuu ei tarkoita sitä, että kaikille terveysasemalle soittaville tulee varata lääkäriaika. Terveysasemia tulee kannustaa käyttämään ennakkoluulottomasti erilaisia sopivaksi kokemiaan välineitä ihmisten oireiden tutkimiseksi ja sairauksien hoitamiseksi. Tietyissä tapauksissa asioita voi hoitaa puhelimessa ja aikoja voidaan saada avattua päällekkäisyyksiä ja turhia kirjaamisia karsimalla. Tärkeintä on, että potilaiden asiat saadaan kohtuullisessa ajassa hoidettua eikä terveysasemien lisäresurssit häviä hallinnon rattaisiin.
Terveysasemien vetovoimaan ja työntekijöiden hyvinvointiin tulee panostaa. Terveyskeskuslääkäreiden työuupumuskokemukset ovat yleisempiä kuin muiden lääkäreiden ja kokenutta henkilökuntaa siirtyy terveysasemilta kohtuuttoman työkuorman takia pois.
Tähän pitää puuttua resursoimalla terveysasemille tarpeeksi virkapohjia, tarjoamalla kilpailukykyistä palkkaa, vakinaisia työsuhteita sekä antamalla terveysasemien työntekijöille enemmän valtaa vaikuttaa omaan työhönsä. Lääkäreiden koulutusmääriä on lisätty ja lisätään edelleen vuonna 2022. Julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan saa olla viimeinen paikka, jonne tullaan töihin, kun muualle ei pääse.
ANETTE KARLSSON,
SOSIONOMI (AMK),
TULEVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ,
KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINNAN ASIANTUNTIJA EDUSKUNNASSA,
ALUEVAALIEHDOKAS (SD.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot