Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Ennen kuin aloitin kirjoittaa tätä, katsoin muutaman tiedon lämpötiloista eri puolilta maailmaa:Havanna + 30 astetta, Johannesburg + 19 astetta, Lissabon + 12 astetta, Ivalo + 2 astetta ja Verhojansk - 18 astetta.
Onko kyse yhdestä ilmastosta, kun samana päivänä eri kaupunkien lämpötilat vaihtelevat 48 astetta? Eiköhän osailmastoja ole useampia? Kaikkiin ei voi vaikuttaa samoilla tempuilla samaan aikaan.
Maapallon keskilämpötilan mittaaminen on hatarien tietojen varassa esiteolliselta ajalta. Mittaustietoja ei ole läheskään kaikkialta. Suomessa ei tainnut olla viime vuosisadan alussa kuin Kaisaniemen ja Utsjoki–Kevon mittausasemat.
Eipä liene seutuja, joissa koko ajan vallitsisi maapallon keskilämpötila, joka on vajaa +15 astetta. Se onkin laskennallinen luku, jonka nousu 0,1–0,2 asteella herättää järkytyksen tunteita niinsanotussa ympäristöihmisissä.
Pariisin ympäristösopimuksessa vuonna 2015 eri valtiot sitoutuivat pitämään ilmaston lämpenemisen korkeintaan 1,5 asteessa vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC:n tutkijat pitävät tavoitetta saavutettavissa olevana.
Tämän vuoden toinen talousnobelisti William Nordhaus on kuitenkin toista eikä minun kompetenssillani haasteta nobelistin laskelmia. Nordhausin laskelmat osoittavat (Helsingin Sanomat 5.11.), että 1,5 asteen tavoite on sekä taloudellisesti että käytännössä mahdoton. Pariisin ilmastosopimuksen lupaukset maksaisivat menetettynä kasvuna vuosittain 1–2 biljoonaa (= miljoona miljoonaa) euroa aina vuoteen 2030.
Eikä tällaisilla uhrauksilla edes saavutettaisi yllä mainittua tavoitetta. Kansainvälinen ilmastopolitiikka näyttääkin olevan hulvattomien uskomusten varassa. IPCC:n uusi raportti ei vertaile ilmastotavoitteiden kustannuksia ja hyötyjä. Siihen olisi kuitenkin syytä kuten kaikessa julkisen rahan käytössä.
Suomen ilmastopolitiikassa vallitsee paha mittakaavaharha, joka ulottuu myös kuntatasolle. Suomen ympäristöpolitiikalla ei maailmaa pelasteta, koska maamme osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain muutaman promillen eli tuhannesosan.
Kunnissa on myös kova hinku maailman pelastamiseen. Porvoo on vuodesta 2014 mukana HINKU-hankkeessa. Se on foorumi, joka kokoaa yhteen "kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat". Globaalista näkökulmasta tarkasteltuna HINKU jää merkityksettömäksi.
Ehkä se kuitenkin helpottaa ympäristöeskatologian ahdistuksesta kärsiviä ihmisiä täällä Porvoossa.
ILKKA ALAVA,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot