Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon kaupungin arviointikertomuksen vastineessa mainitaan, että: “Arviointikertomuksen selkein heikkous on, että siinä ei edes yritetä arvioida kvalitatiivisia mittareita, vaan keskitytään ainoastaan kvantitatiivisiin mittareihin.”
Kvalitatiivinen mittari eli toiminnan laatua mittaava mittari on aivan yhtä tärkeä kuin kvantitatiivinen eli toiminnasta saatavia lukuja mittaava mittari. Mutta jo sana mittari kertoo toiminnasta paljon. Mittareilla on pystyttävä mittaamaan.
Nyt arviointikertomuksessa ei tavoitteiden toteuttamista ole voitu arvioida, koska niitä ei useissa tapauksissa ole mitenkään mitattu. Ei voida arvioida miten on onnistuttu tavoitteessa ja erityisesti millaisia vaikutuksia tavoitteella on ollut.
Esimerkiksi eräs sote-toimialan talousarviossa päätetty sitova tavoite on “Kehitämme digitaalisia palveluita”, jonka toteutumista kerrottiin seuraavaa: “Kotihoidon etähoivapalvelu aloitettiin.” Mitä tästä on seurannut? Ovatko uudet digitaaliset palvelut jotenkin parantaneet palvelua kokonaisuudessaaan? Onko se kustannustehokkaampaa? Ovatko asiakkaat osallistuneet aktiivisemmin toimintaan? Näihin kysymyksiin tulee saada vastaukset, jotta voidaan arvioida kyseisen tavoitteen toteutumista.
Asiakas- ja henkilöstökyselyt ovat tärkeä osa laadullisten tavoitteiden mittaamisessa. Esimerkiksi kaupungin hammashoitolassa ovensuussa on laite, johon asiakas voi painaan hymynaaman tai surunaaman. Jos hymynaamoja kertyy enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten, laadullisena mittarina käytettävä asiakastyytyväisyys on parantunut.
Jos tavoitetta ei voida mitata, on tavoite huono ja sen toimintaa ohjaava merkitys voidaan kyseenalaistaa. Kaikista tällaisista tavoitteista Porvoon kaupungin organisaatiossa tulisi päästä eroon.
Arviointikertomuksessa on listattu myös vuoden 2019 arviointikertomukseen tehtyjä lausuntoja. Osassa näissä kaupunginhallitus on listannut toimenpiteitä, joistakin ne puuttuvat. Erityisesti niissä asioissa, joissa edellinen vastine ei toimenpiteitä listannut, olisi hyvä tällä kertaa mainita näiden asioiden etenemisestä. Onko mitään tapahtunut? Ja jos on, niin ovatko esille nostetut ongelmakohdat kunnossa? Itsestään harva asia kuntoon tulee.
Lopuksi pari sanaa arviointikertomuksen luovuttamisen ajankohdasta ja siihen tehtävästä vastineesta. Kuntalaki määrittää hyvin pitkälle tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen julkistamisen ajankohtaa. Jotta arviointikertomuksessa esille nostetut paraanusehdotukset saataisiin nopeasti työn alle, Porvoossa kannattaa kokeilla mallia, jossa johtavat virkamiehet kommentoivat arviointikertomusta, kun sitä käsitellään kesäkuun valtuustossa. Sen jälkeen syyskuussa kaupunginhallituksen lausunto arviointikertomukseen pitää sisällään seikkaperäisemmät toimenpiteet esille nostettujen asioiden korjaamiseksi.
Näin saadaan kaksisuuntainen keskustelu käyntiin välittömästi ja virkamiehillä sekä kaupunginhallituksella on enemmän aikaa suunnitella tarvittavia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden edistymistä voidaan sitten seurata esimerkiksi helmikuun valtuustossa. Asioiden vuosittaisesta pallottelusta päästään jatkuvaan vuorovaikutukseen, joka on hyvä perusta asioiden kehittämiselle kaupungissamme.
TUOMAS KANERVALA,
KAUPUNGINVALTUUTETTU (KESK.),
PORVOO
»» Kaupunginvaltuutettu piti oheisen puheenvuoronsa kaupuginvaltuustossa 29.9.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot