Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Itäväylän Sano se! -palstalla 27.3. sipoolainen Sakari Partinen vahvisti näkemykseni, että työnantajalla ei ole lain mukaista perustetta kohdella työntekijöitä yhdenvertaisuuslain vastaisesti maksamalla vain sellaisten työntekijöiden työttömyyskanssan maksun, jotka jo ovat tai liittyvät YTK-kassaan.
On tosiaan harmi, että ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden täytyy mahdollisesti kuormittaa jo nytkin ylityöllistettyä oikeuslaitosta tällaisilla riita-asioilla, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus, jos työnantaja (TA) haluaa maksaa omia ja vastapuolen oikeuskuluja 20?000–30?000 euroa + hyvitykset työntekijöille. Aikamoinen hintalappu, jos pääsisi esimerkiksi 50–200 euroa/työntekijä maksulla.
Työehtosopimuksilla (TES) ovat ammattiliitot neuvotelleet työnantajaliittojen kanssa esimerkiksi erilaisten lisien (laki 0 euroa) ja lomarahojen 50 prosentin (laki 0 prosenttia) maksamisesta työntekijöille.
Olipa kerran kauppa, jossa työskenteli muun muassa opiskelijatyttö ja kokoaikainen esimies. Tytön vanhemmat neuvoivat häntä liittymään heti ammattiliiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Tyttö oli valmistunut merkonomiksi, mutta jatkoi opiskelemista tradenomiksi. Hänelle olisi kuulunut maksaa heti kolmen viikon palkka, mutta kauppias maksoi vain yhden viikon palkkaa tytölle.
Tyttö tienasi 850 euron peruspalkkaa/kuukausi ja TES:n lisistä 150 euroa. Tästä 1?000 euroa/kuukausi tyttö maksoi jäsenmaksua 15 euroa/kuukausi jakautuen 10 euroa ammattiliitto PAM ja 5 euroa työttömyyskassa PAM. Vuodessa työttömyyskassan maksu oli 60 euroa, joten hän ei suin surminkaan olisi maksanut 110 euroa/vuosi YTK:lle.
Tyttö piti myös kesä- ja talvilomiansa. TES:ssa oli sovittu lomakorvaukseksi 10/12,5 prosenttia, kun laissa oli vain määräys 9/11,5 prosenttia lomapalkasta. Tytölle maksettiin lomapalkkaa 1?375 euroa (laki 1?265 euroa) ja lomarahaa 687,50 euroa (laki 0 euroa). Lisäksi tyttö oli yhteydessä PAM, minkä jälkeen työnantaja oikaisi hänen alipalkkansa ja maksoi ne sekä huomioi oikaisun myös lomapalkassa ja lomarahassa.
Esimies tienasi 3?000 euroa/kuukausi peruspalkkaa ja lisiä hän tienasi 300 euroa/kuukausi. Hänelle maksettiin lomapalkkaa 3?600 euroa + lisistä 12,5 prosenttia eli 412,50 euroa. Lomapalkan 4?012,50 euroa lisäksi hänelle maksettiin lomarahaa 2.006,25 euroa.
Esimies mietti, että kannattaako hänen maksaa liiton ja työttömyyskassan maksuja 634,78 euroa/vuosi (423,19/211,59 euroa) vai säästää 524,78 euroa/vuosi maksamalla vain 110 euroa/vuosi YTK:lle? Esimies päätti säästää ja niin teki moni muukin kaupan alalla työskentelevä työntekijä säästääkseen, kuka milläkin henkilökohtaisella perusteella?
Kävi lopulta niin, että valtaosa työntekijöistä ei enää kuulunut ammattiliittoon ja TES menetti yleissitovuuden. Samalla kaupunki joutui nostamaan veroprosenttia 1,0 prosenttia, koska työelämän tukimenot olivat kunnassa nousseet.
Esimiehen lapsi valmistui myös kaupalliselle alalle ja jatkoi opiskeluja tradenomiksi. Hän tuli samaan kauppaan töihin, mutta hänelle maksettiin vain 850 euroa/kuukausi ilman mitään lisiä, koska ei ollut mitään TES:sta. Lomakorvaustakin hänelle maksettiin vain 11,5 prosenttia, koska ei ollut TES:ta. Mitään lomarahaa ei hänelle maksettu, koska laissa ei sellaista velvoitetta ollut.
Esimiehen lapsi menetti verrattuna aikaanaan TES:n voimassa ollessa työskennelleeseen tyttöön lisien osalta 1?650 euroa/vuosi, lomapalkoissa (1?375–1 075,25 euroa) 299,75 euroa, lomarahoissa 687,50 euroa eli 2?637,25 euroa/vuosi.
Esimies itse menetti lisistä 300 euroa/kuukausi, lomapalkkojen lisistä 412,50 euroa, lomarahoista 2.006,25 euroa eli 5?718,75 euroa. Lisäksi hänen kunnallisveronsa nousi 366 euroa/vuosi. Kokonaisvähennys hänen ansioissaan oli 6.084,75 euroa/vuosi.
Meillä kaikilla on valinnavapaus ja oikeus päättää vapaasti, haluammeko säästää päivittäisissä kuluissamme esim. ammattiliittojen jäsenmaksuista tinkien ja siirtyä vain YTK:n jäseneksi ja ottamalla riskin ajaa omalla kustannuksella saataviamme työnantajalta, jos meille on jätetty joitain palkanosia maksamatta tai työsuhde päätetään työsopimuslain vastaisesti.
Meidän on kuitenkin hyvä samalla tiedostaa ja ymmärtää, mitkä voivat olla päätöstemme seuraukset jälkikasvullemme samalla, kun erikseen valmistaudumme selittämään heille, että miksi esimerkiksi lisien tai lomarahojen maksaminen työntekijöille ei ole enää samalla tavalla kuin joskus kauan kauan sitten, kun itse aloitimme työelämässä.
Oletko työelämässäsi lyhyen ajan pikavippaaja vai yhteisen hyvän turvaaja itsellesi ja jälkikasvullesi?
JARI PISCHOW,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot