Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittaja ei ihmettele sitä, että ihmiset ovat sekaisin kasvomaskeja koskevista ohjeista.
Arkisto/Mika Laine
Eduskunnan viime torstaisella (8.10.) kyselytunnilla käytiin kiivasta keskustelua hallituksen viimekeväisistä linjauksista maskien käytön tarpeellisuudesta. Tuoreessa muistissa on vielä asiantuntijoiden näkemyseroista ja valtiovallan viestinnästä syntynyt sekasotku.
Tuolloin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila väitti maskeja jopa vahingollisiksi. THL:n virallinen kanta oli, ettei maskeja ole tarpeen käyttää, mutta saman laitoksen yksittäinen asiantuntija suositteli kuitenkin niiden käyttöä.
”Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ihmiset eivät saisi käyttää tämänkaltaisia suojaimia tai maskeja. Totta kai saavat. Ei valtiovalta sitä kiellä, mutta me emme sitä suosita, koska näiden kankaisten kasvomaskien hyödyistä ja haitoista ei ole kiistatonta tietoa” (pääministeri Sanna Marin 6.5., eduskunnan pöytäkirja).
Ei ihme, että ihmiset olivat sekaisin näistä ohjeista, varsinkin, kun Euroopassa ja Aasiassa maskit olivat jo olleet tovin pakollisia, ja kun kansainväliset tutkimukset niiden käyttöä puolsivat. STM:n teettämä tutkimus sen sijaan ei puoltanut, toisin kuin valtioneuvoston asettama tiedepaneeli, joka suositteli kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla ja joukkoliikennevälineissä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vaati myös kotihoidon henkilökuntaa laittamaan kasvoilleen kangasmaskit. Niitä ei tuolloin ollut tarjolla. Kuvitteliko hän, että kotihoitajat ompelisivat niitä työajan jälkeen öisin itse?
Ja nyt, toisen aallon alettua nämä samat maskikielteiset asiantuntijat ja päättäjät suosittelevat ”vahvasti” kasvomaskeja, olivatpa ne kankaisia tai muita. Ehkä niiden hyödyistä nyt on saatu kiistatonta näyttöä.
Se, että asian takana keväällä olivat muut syyt, tuli selväksi torstain kyselytunnilla pääministeri Sanna Marinin (sd.) kommentista, kun hän kysyi, miten olisi käynyt, jos olisi keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja oli saatavilla.
Varsinainen syy ei ollut maskien käytön vähäinen hyöty, jopa vahingollisuus, jolla asia perusteltiin, vaan pelko maskien riittämättömyydestä edes terveydenhoitoalan henkilökunnalle. Toki kansalaiset olisivat ymmärtäneet tämän perustelun varsinkin, kun ilmeni, että STM:n alaisessa varmuusvarastossa suuri osa maskeja oli vanhentunut. Ketkä tai kuka olivat syypäitä tähän laiminlyöntiin, ei selvinnyt. Yritysmaailmassa näin vakavasta mokasta vastuuhenkilöt olisivat saaneet kenkää – no, erotettiinhan täälläkin sentään vääriltä henkilöiltä maskeja lisää tilannut varmuusvaraston uusi johtaja.
Vaikka tavoite oli ymmärrettävä ja hyväksyttävissä, keinot olivat väärät: meille syötettiin syitä, jotka eivät tässä tilanteessa olleet todellisia.
Me äänestäjät olemme näköjään päättäjien mielestä, milloin fiksua väkeä, milloin pösilöitä, aina sen mukaan, mikä heille kulloinkin sattuu sopimaan. Mehän emme edes ymmärrä, miten maskeja pitäisi päähän laittaa!
Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) jäi aikoinaan kiinni valehtelusta, veti siitä johtopäätökset ja pyysi eroa. Tänä päivänä totuuden puhumisella ei näytä olevan enää suurempaa merkitystä. Sitä paitsi valehtelu ei enää olekaan valehtelua, vaan muunneltua totuutta.
SARI GLAD,
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot