Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuva havainnollistaa tilanteen 4. tammikuuta 2020 kello 12. Kaavaehdotuksen mukainen korkea kerrostalo jättää varjoonsa vasemmalla puolella näkyvät omakotitalot. Vastaava varjovaikutus syntyy ilta-auringon suhteen viereisen kerrostalon Mannerheiminkatu 28:n lännenpuoleisille asunnoille.
Ari Lakaniemi
Kaupunkisuunnittelulautakunta on valmistellut uuden asemakaavaehdotuksen Mannerheiminkadun varressa olevalle Porvoon Energian tontille. Tontilla sijaitsee kaunis ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu Selim A. Lindqvistin 1919 suunnittelema rakennus, joka on toiminut Porvoon Energian pääkonttorina. Porvoon Energian siirrettyä liiketoimintansa pois tontilta, on siitä purettu pois vanhat huoltorakennukset.
Tontin uusi asemakaava hyväksyttiin vuonna 2012 ja se sallii alueelle asuinrakentamisen. Tämän asemakaavan mukaisesti myös tontille rakennettiin vuonna 2018 sähkönsiirron tarpeita varten uusi kytkinkeskus.
Nyt asemakaavaa halutaan jälleen muuttaa ilmeisenä tarkoituksena saada alueelle suurempi rakennusoikeus sekä muuttaa suojellun vanhan pääkonttorirakennuksen käyttötarkoitus myös asuinkäyttöön. Päämäärät ovat hyviä, toteutus ja uusi ehdotus kuitenkin tuntuvat ampuvan yli kohtuuden.
Porvoon kaupunkikuvaa on kehitettävä ja uudet rakennukset, liiketilat ja asunnot ovat oleellinen osa sitä. Kaavoittajan rooli on ohjata tätä kehitystä toivottuun suuntaan ja luoda ratkaisuja, jotka mahdollistavat asianmukaisen toiminnan sekä korostavat samalla Porvoon ainutlaatuisuutta modernina ja viihtyisänä kaupunkina, jonka vetovoimana on poikkeuksellisen hyvin onnistunut arvokkaan asuinympäristön suojelu.
Haasteellinen rinnetontti
Porvoon Energian tontti ja sen sijainti ovat varmasti haasteellisia kaavoittajalle. Korttelin itäpuolella sijaitsee kolme-nelikerroksisia kerrostaloja, etelässä Mannerheiminkadun varressa on pääkonttorin suojeltu arvorakennus, länsi- ja pohjoispuolella on omakotitaloja. Kortteli sijaitsee Kallenlinnakadun kohdalla rinteessä, joka kohoaa ylös Mannerheiminkadulta kohti vesitornia.
Lisäksi korttelin ympärillä sijaitsee kauniisti rinnettä myötäilevä matala kaupunginkirjasto ja sen puistikko. Tontin pohjoispuolella on Kvarnbackenin alakoulu.
Huoltorakennusten purkamisen johdosta korttelin keskelle on jäänyt tilaa, johon saadaan rakennettua asuntoja. Aivan luonnolliselta kehitykseltä tuntuukin ratkaisu, jossa tontille rakennetaan asuntoja, jotka sopeutuvat ympäröiviin rakennuksiin.
On mahdollista mukauttaa uudet rakennukset sopivan mataliksi sekä itäpuolen kerrostalojen että pohjoispuolen omakotitalojen kannalta. Erityisen tärkeää on huomioida myös Kallenlinnankadun varteen rinteeseen rakennettavien talojen massiivisuuden välttäminen. Näin voidaan myös säilyttää kauniin pääkonttorirakennuksen arvokas asema ja järkevä kaupunkikuva sekä tukea miellyttävää asuinmiljöötä.
Hämmentävä kaavaehdotus
Ei siten ole ihme, että kaavaehdotus on aiheuttanut hämmästystä ja kiistelyä. Lähialueen asukkaat ja kiinteistöjen omistajat ovat jättäneet muistutukset asiasta ja vaatineet talojen koon kohtuullistamista.
Kaavaehdotus on ajamassa Porvoon kaupunkikehitystä erikoiseen ja vaaralliseen suuntaan. Kaupunkimiljöötä halutaan tiivistää, mikä onkin toivottavaa, sillä se vahvistaa sitä ilmapiiriä, mistä Porvoo on tunnettu ja jota muun muassa vanhakaupunki edustaa. Tätä identiteettiä pitää varjella ja kehittää.
Kaavaehdotuksen mukaiset uudet talot hallitsevat koko aluetta muodostuen siten mahdollisesti jopa uudeksi maamerkiksi koko Porvoolle. Valitettavasti tämän tyyppisiä, ei toivottuja maamerkkejä löytyy Suomesta muualtakin eikä sellainen todellakaan olisi eduksi Porvoolle.
Erikoinen piirre on myös kaavaehdotukseen sisältyvä talojen sijoittelu Kallenlinnankadulla, mikä poikkeaa kadun muiden rakennusten talojen linjasta. Rakennukset on suunniteltu sijoitettavaksi täysin kiinni tontin ja kadun reunaan. Tämä lisää entisestään kerrostalojen massiivisuuden vaikutusta kadulla, joka on koululaisten ja muiden kaupunkilaisten vilkas kävely- ja pyöräilyreitti.
Energian tontille on esitetty varteenotettavana vaihtoehtona uusien talojen koon pienentämistä, erityisesti korkeuden osalta. Matalammat rakennukset soveltuvat selvästi paremmin tavoiteltuun päämäärään, jolloin voidaan säilyttää sopusointu niin naapurirakennusten kuin suojellunkin rakennuksen osalta sekä lisätä tarvittavaa rakennustuotantoa alueella. Tällöin alueelle tulevat uudetkin asukkaat kokevat alueen miellyttäväksi ja positiivinen kaupunkikuva voidaan säilyttää pitkälle tulevaisuuteen.
Juuri nyt Helsingin Sanomissakin on julkaistu selvitys ja artikkeli, jossa painotetaan Porvoon menestystä juuri omalla pienen kaupungin idyllillään, jolla tänne houkutellaan uusia asukkaita. Tämä kyseinen kaavaehdotus toimii täysin tätä asetelmaa vastaan, joten on syytä kyseenalaistaa tämä ehdotus ja palauttaa se sellaiseksi, jolla Porvoon oma arvo voidaan säilyttää ja pitää kaupunkimme mukavana itsellemme ja houkuttelevana myös uusille asukkaille.
Toivomme koko Porvoon puolesta, että kaavoituksessa säilytetään kohtuus ja muistetaan huomioida olemassa oleva rakennuskanta. Tällöin voidaan taata onnistunut kaupunkikehitys sekä säilyttää Porvoon valtit myös tulevaisuudessa.
REKO SUOJANEN
JOHANNA TAMMINEN
ARI LAKANIEMI
SUSANNA RUMPU
RISTO HELLBERG
ULLA PORALA
MERJA AATOLA
MARKKU SILANDER
CHRISTER LINDÉN
CARINA NIEMI
HANNI SALOKANGAS
TUULA SALOKANGAS
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot