Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Gammelbackassa ja Kevätkummussa hyvin alkanutta hyvinvointikeskustoimintaa uhkaavat nyt, muutaman vuoden jälkeen muutokset, joita asukkaat eivät ymmärrä. Asia koskee eniten satoja lähiöihmisiä koonnut fysioterapeutin tuolijumppaa.
Kaupungin vastineessa (UM 12.1.) todetaan, että ”tuolivoimistelu jatkuu Gammelbackassa”, mutta ei kerrottu, jatkuuko ammattilaisen vetämänä ja onko se jatkossa maksullista, kuten olemme kuulleet.
Lisäksi todettiin, että perintörahalla pyöritettyjen toimintojen mahdollisuudet ovat rajalliset. Ihmettelenkin, mihin todelliseen halukkuuteen kaupunki ennalta ehkäisevän terveydenhoidon tärkeyden perustaa, kun toimintoja ollaan karsimassa tai muuttamassa heti, kun siihen tarvittaisiin omaakin rahaa – tähän astihan ennalta ehkäisevää toimintaa lähiöissä on rahoitettu porvoolaisen perinnöllä. Ovatko laskelmat ennalta ehkäisevän terveydenhoidon säästöistä kaupungille unohtuneet?
Vastineessa todetaan, että työssä on toteutettu paljon rohkeitakin kokeiluja. Voitteko ystävällisesti avata ja kertoa, mitä nämä rohkeat kokeilut ovat, jotta mekin ymmärrämme? Edelleen todetaan, että osa on vakiintunut asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja seurakunnan ylläpitämiksi. Mikä siis tulikin todistettua: vastuuta lykätään vapaaehtoisten harteille ja haetaan maksumiehiksi ulkopuoliset (asukkaat, yhdistykset, yritykset ja seurakunta). Se, mitä kaupunki itse järjestää jatkossa, mahdollisesti maksaa.
Vapaaehtoisuudella ei ole jatkuvuutta. Jos kaupunki on asiassa vakavissaan, sen pitää koordinoida ja vetää tällaista ennalta ehkäisevää toimintaa.
Suuri kysymys onkin, onko olemassa konkreettista ja pitkäjänteistä suunnitelmaa siitä, miten ennalta ehkäisevää hyvinvointikeskustoimintaa aiotaan pitkällä tähtäimellä harjoittaa? Haluan tulevassa tiedotustilaisuudessanne esittelyn tästä suunnitelmasta.
Jos kerran ennalta ehkäisevät terveydenhoito tuo säästöjä, miksei siihen kuitenkaan olla valmiita panostamaan? Lähiöissä tiedämme asuvan myös vähävaraisempia, ikääntyneitä, työttömiä ja sairaitakin ihmisiä – niitä, joille ilmaispalvelut olisivat välttämättömät. Muun muassa siksi kai näitä keskuksia lähiöihin on perustettukin.
Perintörahaakin kaupungin kassaan valuu mukavasti. Näyttääkin siltä, että kysymys on enemmän ymmärryksestä, tahdosta ja oikeanlaisesta vastuunkannosta.
Soisi, että hyvinvointikeskukset toimisivat aktiivisesti ja ihmisten elinoloja kohottavasti joka lähiössä – ja myös maaseudulla.
Kalliita konsultteja emme tarvitse tällaisia toimintoja suunnittelemaan, mutta ammattilaisia tarvitsemme meitä terveisiin elämäntapoihin ohjaamaan. Odotan mielenkiinnolla järjestämäänne kuulemistilaisuutta 31.1. ja toivon, että siihen osallistutaan sankoin joukoin.
SARI GLAD
GAMMELBACKA
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot