Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Viime vuonna itsenäinen Suomi täytti 100 vuotta. 101 vuoteen mahtuu huikea tarina. Suomalainen yhteiskunta voisi olla hyvin erilainen ja myös tänä vuonna kun vietämme itsenäisyyspäivää meillä on syy olla kiitollisia ja ylpeitä kaikista saavutuksista.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kehittynyt muiden pohjoismaiden rinnalla. Suomi on länsimaalainen oikeusvaltio joka vannoo demokratian nimeen, laajan sivistyksen omaava ja koulutukseen panostava yhteiskunta. Tämä kehitys ei ole ollut sattumanvaraista, se on vaatinut visioita, tahtoa, tekoja ja ennen kaikkea monen sukupolven uhrauksia. Meidän tulee vaalia yhteiskuntamme peruskiviä samalla kun meidän on jatkettava peruskivien kehittämistä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja olosuhteita.
Tasa-arvon kehityksellä maassamme on ollut ratkaiseva merkitys hyvinvointi- ja sivistysvaltion synnylle. Miesten ollessa rintamalla naiset hoitivat työn pelloilla, tehtaissa ja kodeissa. Yhteiskuntamme koko kapasiteetin hyödyntäminen on ollut johtava ajatus kun Suomessa olemme pala palalta vahvistaneet tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla. Työn tulee jatkua.
Maksuton koulutus kaikille yhtäläisin ehdoin on mahdollistanut tasavertaisten edellytysten luomisen kaikille lapsille ja nuorille Suomessa. Taustastaan huolimatta jokainen meistä on voinut saavuttaa ”mitä vaan”. Koulutuksen merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehitykselle on ollut ja on edelleen kiistaton. Koulutus on ollut tae paremmalle tulevaisuudelle, sekä henkilötasolla että suomalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuutena. Nyt tarvitaan uusia päätöksiä jotta voidaan turvata tasavertaiset edellytykset kaikille lapsille ja nuorille, ajat ovat muuttuneet ja tämä myötä myös tarpeet ovat erilaiset kuin ennen.
Yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunteen kokeminen ja kasvava määrä suomalaisia joilla on mielenterveysongelmia haastaa suomalaista yhteiskuntaa ja meitä henkilöinä tekoihin. Aikoinaan todettiin, että kaveria ei jätetä. Tämän asenteen tulee muokata päätöksentekoa kaikilla tasoilla ja näkyä yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa. Jokainen meistä voi kanssaihmisinä osallistaa kanssaihmisiä jotka tuntevat yksinäisyyttä ja kokevat ulkopuolisuutta.
Veteraanit tekivät valtavia uhrauksia maamme hyväksi. Aiemmin syksyllä kaikki eduskuntapuolueet tekivät päätöksen jonka eteen olemme tehneet pitkään töitä. Rintamaveteraanit tulevat syksyllä 2019 saamaan samat oikeudet kuin sotainvalidit kotona asumista tukevien palveluiden osalta. Veteraanien keski-iän ollessa korkea on välttämätöntä kohdistaa tuki- ja kuntouttavia toimenpiteitä veteraanien kotona asumiseen. Seuraavaa askel tulisi olla, että yhteiskuntamme huomioisi niitä puolisoita ja leskiä jotka huolehtivat ja tukivat veteraanimiehiään monta kymmentä vuotta.
Tasavertaisuus, tasa-arvo, sivistys, koulutus, vahva tahto saavuttaa parempi yhteiskunta ja vielä vahvempi tahto tehdä töitä tämän eteen on kantanut Suomea 101 vuoden ajan. Paras tapa osoittaa kiitollisuutemme on vaalia näitä arvoja joiden varaan maamme on rakennettu.
MIKAELA NYLANDER
KANSANEDUSTAJA
KANSALLISEN RINTAMAVETERAANIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSEN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot