Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen, LKT, kertoo suoliston bakteerien tarvitsevan kasviksia puoli kiloa päivässä.
Esko Keski-Oja
ITÄ-UUSIMAA Palkittu antibioottitutkija, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen tietää millainen merkitys bakteereilla on suolistoterveyteen. Hän on työskennellyt aiheen parissa 40 vuotta.
Häneltä ilmestyi viime vuonna kirja Parantavat bakteerit (WSOY), jossa pureudutaan suoliston bakteereihin sekä siihen, kuinka niistä voi pitää huolta ja kuinka saada niitä lisää.
Kuinka omaa suolistoaan ja sen hyvää tekeviä bakteereita sitten voi auttaa?
– Ruokakolmion noudattaminen näyttää olevan hyödyllistä myös bakteereille ja niiden toiminnalle niin, että ne edistävät terveyttä.
– Olin pitkään Kansanterveyslaitoksella, nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, töissä ja Pekka Puska oli silloin pääjohtaja. Pekka sanoi aina, että kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä ja näin se on, kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa päivässä.
Kaupan hevi-osasto hurmaa värikkyydellään ja samaa värikylläisyyttä kannattaa suosia omassa ruokavaliossaan.
Mika Laine
Bakteerit tarvitsevat kasviskuituja
Kasvikset ja niiden sisältämä kasviskuitu ovat suoliston terveydelle ensisijaisen tärkeitä.
– Tämän hetkisen tiedon mukaan ilman kasviksia bakteerit eivät pysty tuottamaan riittävästi lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat solujen energianlähde ja rakennusaine.
– Suolen pintaa peittää limakerros ja sen limakerroksen hyvinvointi on oleellista, jotta suolen pinta ei mene rikki. Jos bakteerit eivät saa kasviskuituja, niin ne rupeavat syömään suolen pinnan limakerrosta, joka johtaa siihen, että suolen pinta vaurioituu.
Huovinen kertoo tarinan ajoilta, jolloin hän asui perheineen Yhdysvalloissa. Siellä heillä oli asunnossaan kaasuliesi, jossa paloi aina pieni liekki, niin että sytyttämiseen ei tarvittu tulta. Hän vertaa pientä liekkiä ihmisen immuniteettiin; suolistossa palaa pieni liekki koko ajan ja silloin kaikki on hyvin. Mutta jos suolenseinämä vaurioituu, tulehdusreaktio sytyttää liekin ja se kasvaa isommaksi. Silloin elimistö on varpaillaan koko ajan, ja jos kehoon iskee jokin muu tulehdus, se räjähtää nopeammin.
– Jos suoliston seinämä ei ole kunnossa, immuniteetti reagoi kaikkeen mitä on suoliston sisällä.
– Krooniset suolistosairaudet ovat lisääntyneet dramaattisesti. Suolistosairaudet ovat tulehdussairauksia ja tulehdus liittyy myös sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 1 ja 2 diabetekseen sekä lihavuuteen.
Suoliston hyvä bakteeristo näyttelee suurta roolia tulehdusten ehkäisemisessä ja myös korona on tulehdussairaus.
– On olemassa alustavia tutkimuksia siitä, että kun suoliston bakteeristo on hyvässä kunnossa, niin liekki palaa pienenä ja silloin elimistön reaktio koronatulehdukseen ei ole niin voimakas kuin jos suolistossa olisi iso liekki. On ajateltu, että tulehdusreaktioiden yksi syy voisi olla esimerkiksi lihavilla ja diabeetikoilla se, että heillä liekki on jo valmiiksi isompi ja sen vuoksi he ovat riskiryhmässä.
Pentti Huovinen elää kuten opettaa; kuusi kourallista kasviksia päivässä tekee hyvää suolistolle.
Esko Keski-Oja
Tulehdusta voi hillitä
Perusterve ihminen pystyy ruokavaliomuutoksella parantamaan suolistoaan ja vähentämään tulehdusta lisääviä tekijöitä jopa parissa viikossa. Suolisto saattaa hyötyä myös vuorokausipaastosta, jossa tietyn aikaikkunan sisällä syödään koko vuorokauden ruoat ja loppuaika paastotaan.
– Paaston aikana tulehdussolut lähtevät suolistosta pois muualle elimistöön ja samalla bakteeristo muuttuu toisen tyyppiseksi. Sitten kun syö, tulehdussolut palaavat suolistoon torjumaan kaikenlaista pahaa. Jos syö koko ajan, suolistossa on jatkuva tulehdus meneillään.
Huovinen noudattaa itse vuorokausipaastoa niin, että hän syö kymmenen tunnin sisällä kaikki päivän ateriat ja paastoaa 14 tuntia.
– Päivän ensimmäinen ateriani on aamiainen, ja viiden-kuuden aikaan syön viimeisen aterian. Toki joskus joutuu syömään illalla myöhemminkin. Tutkimusten mukaan 10-14 -paasto vähentää olennaisesti tulehdusreaktiota. Kaikille vuorokausipaasto ei välttämättä sovi, ja siksi kannattaa keskustella asiasta oman lääkärin kanssa.
Ruokavaliossaan Huovinen huomioi joka päivä riittävän kasvisten saannin.
– Joka aamu puristan appelsiinimehua ja lisäksi syön yhden melko ison tomaatin. Lounaalla otan ainakin puolet lautasesta vihanneksia ja hedelmiä. Sitten kun siihen päälle syö vaikka vähän luumuja, yhden omenan tai banaanin, niin päivän kuusi kourallista on täynnä.
Mika Laine
Puolitoista kiloa bakteereita
Elimistössämme on noin puolitoista kiloa bakteereita, mutta olemmeko me kadottaneet suolistosta sellaisia bakteereja, jotka rauhoittavat tulehdusta?
– Ihmiset kaupungistuvat, eläinkontaktit vähenevät ja luontoyhteys vähenee. Hygieniahypoteesin mukaan, jos ei ole kontakteja pöpöihin, allergioita kehittyy helpommin. Tämä pätee myös muihin tulehdussairauksiin.
Moni meistä on kuullut ulosteensiirrosta, jota käytetään muokkaamaan suoliston mikrobistoa. Tutkijat ovat löytäneet kuitenkin helpomman keinon ulosteensiirron tilalle.
– Antibiootit ovat pahimpia suoliston bakteerien tappajia ja edesauttavat tulehdusreaktion syntymistä. Antibiootit voivat aiheuttaa myös henkeä uhkaavan antibioottiripulin. Viime viikolla julkaistiin tieto amerikkalaisyhtiön bakteeripilleristä, jota antamalla saadaan antibioottiripuli rauhoittumaan ja sen uusiutumiset vähenemään. Bakteeripillerillä hoidon toteuttaminen on älyttämän paljon yksinkertaisempaa kuin ulosteensiirrolla.
Huovisen mukaan bakteeripilleri tasoittaa tietä uusille tavoille auttaa suoliston bakteereja.
– Ovi on auki sille, että antibioottien tuhoaman suoliston bakteeristoa voitaisiin täydentää antamalla bakteereita pillereissä.
"Fantastista aikaa tutkijalle"
Tieto bakteeripilleristä ilahduttaa bakteeriopin professoria suuresti. Hän kertoo odottaneensa tietoa siitä hyvin pitkään.
– Kirjoitin Britannian lääkärilehteen pääkirjoituksen jo 20 vuotta sitten otsikolla ” Bacteriotherapy: the time has come”.
Huovisen mielenkiinto bakteereja kohtaan heräsi 1970-luvun loppupuolella farmakologian luennolla.
– Farmakologien professori käsitteli antibioottien tehoa bakteereihin. Minulla vaan naksahti päässä jotain ja tajusin, että antibiootit ovat minun alani.
– Olen viimeiset 40 vuotta kysynyt mitä ihmettä bakteerit tekevät meidän suolistossamme. Nyt siihen kysymykseen alkaa vihdoin tulla vastauksia tutkimusteknologian kehittymisen myötä. Tämä on fantastista aikaa tutkijalle.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot