Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Myrskylän järvet ovat tulleet Ari Kaarakaiselle tutuksi.
Mia Smolander
MYRSKYLÄ Myrskyläläinen luontovalokuvaaja Ari Kaarakainen innostui valokuvaamisesta jo lapsena ja on elämänsä aikana ottanut hurjan määrän valokuvia. Miehen arkistosta löytyy toistasataa tuhatta kuvaa.
–?Kun saisikin napsautettua sen omassa päässään niin, että karsisi kuvia rankasti ja jättäisi vaan parhaat, mies nauraa.
–?Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta. Aluksi kuvasin isoveljen ja siskon kameralla ja sitten ostimme toisen veljen kanssa puoliksi kameran. Silloin olin ehkä 14 tai 15. Taisin olla 17-vuotias, kun ostin oman peilikameran.
Kaarakainen aloitti tunnettujen kuvaajien innoittamana harrastuksensa ja kuvien kohteena olivat silloin nimenomaan linnut. Muut luontokuvat astuivat mukaan vasta myöhemmin.
Kaarakainen kertoo, ettei lähde juuri mihinkään ilman kameraa.
Mia Smolander
Nuoruuden maisemat ovat Keski-Suomessa
Keuruulla syntynyt ja Keski-Suomessa nuoruutensa viettänyt mies sanoo, että luontovalokuvaajan tärkein ominaisuus on into ja rakkaus luontoa kohtaan.
–?Eläinten elintapojen tunteminen on hyvien kuvien takana. Jotkut lajit ovat sellaisia, että pitää kytätä pitkään, että saa kuvan. Ja ruokinta on myös välillä oleellisessa osassa. Käytin kerran Kirkkonummella sianruhoa houkuttimena. Sen avulla sain kuvattua nuoren merikotkan kojusta yhtenä aamuna. Pienempiä lintuja se houkutti tietysti myös.
Revontulia Myrskylässä.
Ari Kaarakainen
Myrskylä kutsui 1990-luvulla
Kaarakainen on tallentanut luontoa kameransa kanssa ympäri Suomea.
–?Olen kuvannut Espoossa ja Kirkkonummella paljon maisemia ja eläimiä. Siellä oli yhdellä alueella mäyrän pesiä, vietin siellä useita iltoja eläimiä seuraten ja kuvaten.
Kaarakainen muutti Myrskylään 1990-puolivälissä, ensin vapaa-ajan asukkaaksi.
–?Vuosituhannen vaihteessa ostimme vaimon kanssa vanhan rintamamiestalon ja muutimme tänne. Luonto täällä houkutti. Silloin sitä oli vielä paljon enemmän, nyt hakkuut ovat vieneet osan.
Lapinpöllö saalistamassa peltoalueen reunalla.
Ari Kaarakainen
Hän viettää kameran kanssa aikaa myös Porvoossa.
–?Käyn aina lintutornissa, kun liikun Porvoossa. Iitin ja Nastolan seudulla on paljon myös hyviä kuvauspaikkoja. Esimerkiksi valtava valkoposkihanhien muutto on hieno, siellä oli yli 100?000 lintua tänä vuonna. Mutta nyt niitä oli jo Myrskylässäkin. Merikotkiakin näimme viisi kappaletta Sopajärvellä. Se oli hienoa. Parhaat merikotkakuvat olen ottanut 400 metrin päästä kotoa.
Elosalama.
Ari Kaarakainen
Karhu ja ilves puuttuvat vielä
Kaarakainen sanoo, että nisäkkäiden kuvaaminen on jäänyt hänellä vähemmälle.
–?En ole tältä alueelta löytänyt mäyrien pesiä, niitä haluaisin kuvata vielä. Lumikkoa kuvasin kerran, kun se kävi syömässä saaliiksi saamaansa lehtokurppaa, se oli aika mielenkiintoinen ja hauska juttu.
Lumikko katsoo kiven alta.
Ari Kaarakainen
Pari kuvauskohdetta uupuu vielä, joista Kaarakainen haaveilee.
–?Mieli on tehnyt lähteä pohjoisemmaksi kaupalliselle kojulle karhua kuvaamaan, mutta ei ole tullut lähdettyä vielä. Olen nähnyt täällä etelässä vain jätöksiä. Karhu on niin vaikea kuvattava, se kuulee ja haistaa ihmisen niin kaukaa.
–?Ilves on toinen. Sekin on aika lähellä ollut, mutta ei ole ollut onni myötä. Näistä kahdesta ilves on realistisempi haave saada kuvattua.
Suokeltaperhoset ruokailemassa suopursun kukinnoilla.
Ari Kaarakainen
Yötaivas ja ympäröivä luonto
Luontovalokuvaaja viettää paljon aikaa luonnossa ja kohtaamiset eläinten kanssa jäävät mieliin usein vuosiksi. Mutta aina ikimuistoisiin hetkiin ei tarvita kuin yötaivas ja ympäröivä luonto.
Usvainen maisema.
Ari Kaarakainen
–?Viimeaikaisista kuvauksista parhaita hetkiä ovat kyllä olleet yöllä, tähtitaivaan alla Muttilanjärven rannalla istuen joko meteoriittien lentoa odotellessa tai silloin, kun revontulikaari on alkanut kirkastua ja aktivoitua nousten pikkuhiljaa ylemmäs. Samalla tuo maagisen valon heijastus on voimistunut tyynen veden pinnalla. Samaan aikaan on järveltä kuulunut joutsenten hiljaista ääntelyä, ja parina viime kertana huuhkaja on aloittanut samaan aikaan mahtavan alkukantaisen huhuilunsa.
–?Silloin on tuntenut olevansa lähempänä luontoa, tiedostanut ehkä paremmin oman pienuutensa tällä planeetalla, tässä universumissa, tässä ohikiitävässä hetkessä. Muutama tunti menee hyvin nopeasti yöstä nauttien ja kotiin palaa kiitollisena kokemastaan.
Näädät.
Ari Kaarakainen
Luonnon keskellä vietettyjen hetkien anti on valokuvia suurempaa.
–?Monta kertaa on käynyt niin, että olen väsyneenä lähtenyt yön selkään, mutta luonnossa tuo tunne pyyhkiytyy pois.
Myrskyläläisen Ari Kaarakaisen kuvia voi ihailla osoitteessa
www.luontokuvia.net.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot