Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kilpilahti oli vuonna 2020 Suomen suurin pistemäinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde.
Arkisto/Mika Laine
MENESTYVÄ JA MONIPUOLINEN PORVOO | Kilpilahti oli vuonna 2020 Suomen suurin pistemäinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde.
Mitä jos päästelijästä tulisi yksi Itämeren alueen vetovoimaisimmista ympäristöä säästävän teknologian yrityskeskittymistä?
Kehitysyhtiö Posintra kokosi keväällä 2021 ryhmän Kilpilahdessa toimivia yrityksiä sekä Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton edustajia.
Tarkoituksena oli pohtia, miten julkinen sektori voisi tukea Kilpilahden kehitystä. Taustalla on Suomen tavoite pyrkiä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
–?Porvoon ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin kansalliset tavoitteet. Jotta tavoitteet saavutetaan, pitää saada niin teollisuus kuin asukkaat tekemään ilmastoviisaita valintoja. Kiertotalouden merkitys liiketoiminnassa tulee kasvamaan entisestään ja siksi on hyvä ymmärtää, miten julkiset toimijat voivat edesauttaa teollisten toimijoiden siirtymistä kiertotalouden suuntaan, Porvoon apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz sanoo.
Osana pohdintaa työryhmä tilasi keväällä selvityksen, jonka tuotti konsulttiyhtiö Synocus.
Fredrik von Schoultz
Arkisto/Merja Forsman
Tavoitteen saavuttamiseksi tunnistettiin kolme rinnakkaista kehityspolkua, joita on edistettävä samanaikaisesti.
Nämä ovat: kustannuksiltaan kilpailukykyisen uusiutuvan energian infrastruktuurin rakentaminen Suomeen, Nesteen ja Borealiksen eteneminen kohti hiilineutraalia tuotantoa vuoteen 2035 mennessä, ja Kilpilahden kasvaminen kansainvälisesti tunnustetuksi kiertotalouden innovaatiokeskittymäksi, jonka ensimmäisenä yhdistävänä?teemana on muovien kierrätys.
–?Kilpilahti on sijainniltaan äärimmäisen kiinnostava, ja alueella toimii kaksi isoa potentiaalista loppuasiakasta, joilla on vastuullisuus vahvasti agendallaan, toteaa työryhmän jäsen, Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Mika Pirneskoski.
–?Olemme erittäin kiinnostuneita myös muovin kemiallisesta kierrättämisestä ja näemme itsemme mielellämme osana muovin kierrätykseen liittyvää kokonaisuutta.
Kilpilahdelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi identifioitiin neljä tärkeää toimintalinjaa: vihreä vety, hiilen talteenotto ja hyödyntäminen, jätemuovisovellukset ja -prosessit sekä muutosjohtaminen alueella.
– Oli ensiarvoisen tärkeää saada avaintoimijoiden näkemykset tähän raporttiin, kiittää projektipäällikkö Arto Varis työryhmän työhön osallistuneita.
– Raportin ehdotusten pohjalta on tarkoitus käynnistää Kilpilahden kehitystä vauhdittava ohjelma ja luoda työlle tiekartta vuoden 2022 aikana.
Synocuksen tekemä selvitys teetettiin Porvoon kaupungin ja Uudenmaan liiton AKKE-rahoituksella.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot