Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Unihoitaja, terapeutti Minna Lehikoinen sanoo, että hyvää unta rakennetaan pitkin päivää.
Mielenvärit
PORVOO Univaikeudet ovat todella yleisiä, sanoo porvoolainen unihoitaja ja terapeutti Minna Lehikoinen. Hän tapaa vastaanotollaan sekä lievistä että vaikeista uniongelmista kärsiviä.
–?Monet ovat joutuneet pahaan kierteeseen nukkumisen kanssa ja se voi olla tosi traumaattista. Siitä saattaa syntyä noidankehä: mitä enemmän yrittää nukkua, sitä vähemmän nukkuu.
Hyvä uni rakentuu pitkin päivää
Hyvä uni auttaa jaksamaan. Kun herää aamulla pirteänä ilman herätyskelloa, tietää nukkuneensa hyvin. Hyvää unta rakennetaan pitkin päivää.
–?Niin nukut kuin valvot. Me aloitamme unen rakentamisen aamupalasta. Uni suosii rytmisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että hyvän unen takia meidän pitäisi syödä säännöllisesti ja muutoinkin viettää suht säännöllistä elämää.
–?Usein ajatellaan, että palautuminen tapahtuu työpäivän jälkeen, mutta palautumista pitäisi tapahtua myös työpäivän aikana. Se toteutuu lähinnä taukojen avulla, päivän aikana pitää olla jotain palauttavaa tekemistä.
Se voi olla vaikka työkaverin kanssa rupattelua tai pieni kävely; tauko, jonka aikana ei ajattele työtä.
–?Jo viisi syvää hengitystä palauttaa kehon lepotilaan. Stressaantuneena hengityksestä tulee pinnallista.
Pieni stressi on hyväksi, siitä saa energiaa toteuttaa asioita, mutta liiallinen stressi synnyttää sähläystä, jolloin ei saa enää asioita kunnolla tehdyksi.
–?Päivän aikana jokaisen pitäisi tarkkailla omaa vireystilaansa ja antaa keholle palautumisen mahdollisuus pitämällä taukoja.
Seitsemästä kahdeksaan tuntia unta yössä
Työpäivän jälkeinen palautuminen pitää olla suhteessa omaan jaksamiseen.
–?Jos on kovin stressaantunut, ei kannata lähteä kuntosalille. Silloin kun on ylivireinen, toiminnan tulee olla jotain rauhallista, vaikka kävelyä. Pari tuntia ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittua, lukea tai katsoa televisiota, mutta ei mitään liian jännittävää.
Aikuiselle hyvä yöunen määrä on seitsemästä kahdeksaan tuntia.
–?Unitutkijat ovat sitä mieltä, että viisi, kuusi tuntia ei riitä kenellekään. Jos nukkuu niin vähän, silloin polttaa kynttilää molemmista päistä ja se on terveydelle vaarallista.
Television paikka ei ole makuuhuoneessa
Omaa untaan voi kokeilla parantaa erilaisin konstein.
–?Ruokavaliolla on merkitystä, sokeri saattaa valvottaa ja toisia sitrushedelmät virkistävät. Silloin niitä ei pidä syödä iltaisin. Pieni iltapala usein edistää nukahtamista, kokeilemalla löytää itselleen sopivan.
–?Se miten nukut, vaikuttaa siihen miten jaksat päivän aikana ja päinvastoin.
Lehikoinen painottaa makuuhuoneen tärkeyttä hyvän unen kannalta. Hyvä sänky, viileä huoneilma ja pimennysverhot edesauttavat nukkumista. Television paikka ei ole makuuhuoneessa eikä puhelintakaan kannata räplätä enää sängyssä.
–?Sängyssä ei tehdä muuta kuin nukuta ja rakastella.
Kaikki nukkuvat joskus huonosti
Stressi ja erilaiset kriisit voivat viedä yöunet. Lehikoinen sanoo kaikkien kokevan joskus univaikeuksia ja lyhytaikaisina ne eivät ole haitallisia. Silloin kun omat keinot eivät riitä yöunien palauttamiseen, on aika kääntyä ammattilaisten puoleen.
–?Vastaanotolla mietitään millaisia ajatuksia uneen liittyy ja selvitetään mikä pitää hereillä. Se voi olla esimerkiksi lapsuudessa päähän iskostunut ajatus. Jos lapsena on kuullut usein olevansa huono nukkuja, aikuisenakin voi vielä ajatella olevansa huono nukkuja.
Valoa aivoille talvella
Lähestyvä pimeä vuodenaika väsyttää monia ja välillä voi tuntua siltä, että voisi nukkua vaikka ympäri vuorokauden.
–?Valon ja pimeän vaihtelu on yksi unen säätelyjärjestelmistä. Jos on koko ajan pimeää, aivot luulevat, että on yö. Talvella olisi todella tärkeää laittaa paljon valoa kotiin aamulla kun herää, kertoa sillä tavoin aivoille, että nyt on päivä vaikka ulkona on pimeää.
–?Jos vain on mahdollista, päivällä valoisaan aikaan pitäisi käydä ulkoilemassa. Sitten illan tullen pimeä taas edistää unta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot