Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
PORVOO, AUNELA Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin kotitalona tunnettu keltainen huvila ei ole enää julkisessa myynnissä. Talo on ollut 114 vuotta Aunelan suvun omistuksessa.
Kiinteistölle on löytynyt ostaja.
–?Olemme tekemässä parhaillaan esisopimusta, Porvoossa toimivan kiinteistönvälitysyrityksen alue-edustaja Sami Paananen kertoo.
Julkisilta myyntisivuilta kohdetta ei enää löydy, sillä se on poistettu myynnistä viime keskiviikkona. Villa Aunelan hintapyyntö oli 480?000 euroa.
Villa Aunelan pihalle johtaa Pellingintieltä kaunis puukujanne. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta tonttia kiertää vanha kiviaita, joka on kaavalla suojeltu.
Marko Wahlström
Huvilan myynti alkoi hiljaisesti viime elokuussa
Huvilan myynti alkoi julkisesti syyskuussa. Jo sitä ennen Sami Paananen esitteli kohdetta niinsanotusti hiljaisessa myynnissä.
Itäväylä-lehden käydessä kohteessa alue-edustaja kertaa kädessään olleesta kansiosta kohdetietoja paikallisesti mielenkiintoisesta asuintalosta. Kiinteistö on kulttuurihistoriallisesti arvokas.
– Talo on rakennettu vuonna 1858, hän sanoo.
Kiinteistön myyjänä on Lilli Aunelan perikunta.
– Talossa on yhdeksän huonetta, kaksi keittiötä ja kaksi kylpyhuonetta. Julkisivu ja talon pihapiiri on kaavassa suojeltu, Paananen jatkaa.
Suojelumerkintä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pihapiiriä ympäröivä kiviaita pitää pyrkiä säilyttämään entisellään.
–?Tontilla on kokoa vähän reilu 3?000 neliömetriä. Aikoinaan tontti on ollut isompi, kun viereinen vanha väriliitutehdas on kuulunut samaan kokonaisuuteen, Paananen jatkaa.
Nurmi rehottaa ja kasvillisuus – puut ja pensaat – kaipaavat leikkausta ja hoitoa.
Laaja pihapiiri ympäristöineen tarjosi Aunelan perheen lapsille tilaa leikkiä.
Joni Villanen
Talon pihapiirissä oli tilaa leikkiä
Kaksikerroksisen huvilan omistavan perikunnan puheenjohtajana toimii Pirkkalassa nykyisin asuva Ahto Aunela, joka on Lilli Aunelan vanhin poika.
Perikunnan muut jäsenet ovat Jorma, Urpo ja Anneli. Sisaruksilla asui pihapiirin ympäristössä paljon serkkuja.
–?Sen parempaa lapsuuden kotipaikkaa ei olekaan. Vaikka kaupungin keskusta oli lähellä, asuimme kuin maaseudulla, Ahto Aunela muistelee yli 40 vuoden takaista aikaa.
Talon pihapiirissä oli tilaa leikkiä.
–?Äidillä ja isällä oli periaatteena, että kaikki lapset – naapurit tai sukulaiset – olivat tervetulleita. Meillä oli hyvin virikkeellinen, mutta turvallinen ympäristö, Ahto Aunela sanoo.
Villa Aunelalta oli aikoinaan näkymä Ruskiksen ruovikkoalueeseen.
–?Muistan lapsuudenmaisemasta lokkien kirkunan. Aamupäivällä näki, kun lokit lensivät varmaan kaupungin torilla syömään ja palasivat iltapäivällä takaisin. Se oli kuin pendelöntiliikennettä, Ahto Aunela kertoo.
Hän muistaa Ruskiksesta myös lapsuudessaan harvinaisen kaulushaikaran, jonka ääni kuului aina Villa Aunelaan iltaisin.
–?Vesilintujen lisäksi Ruskiksen ympärillä pyöri haukkoja usein.
Aunelan mäen lapset kävivät aikoinaan hiihtämässä ja retkeilemässä nykyisellä luonnonsuojelualueella.
–?Ja Porvoonjoen jäällä opettelimme luistelemaan. Matalana paikkana joki jäätyi varhain, joten siellä myös jääkiekon ja -pallon pelaaminen aloitettiin, Aunela jatkaa.
Talon koristeelliset tapetit viehättävät
Talon sisällä narisevia lattioita astellessa voi kuvitella talon alkuperäiset asukkaat – kuvanveistäjä Ville Vallgrenin (1855–1940) perheen – istumassa iltaa salissa Johan Ludvig ja Fredrika Runebergin kanssa.
Georg Wallgrenin rouva Emilia (”Mimmi”) ja Fredrika Runeberg olivat hyviä ystäviä keskenään.
–?Talon koristeelliset tapetit viehättävät itseäni suuresti, Sami Paananen ihastelee taloa, jossa on ison maatilan ja tai pienen kartanon henkeä.
Talossa on yhteensä kolme sisäänkäyntiä, joista yksi johtaa talon takana olevaan puutarhaan. Toinen ovista on rakennuksen päädyssä ja sen sisäpuolelta johtavat portaat talon yläkertaan. Kolmas ovi vie etupihalle.
Tulisijoja talossa on yhteensä puolenkymmentä. Talon alakerran keittiö on pieni, joka on tällä hetkellä sisustettu 1940-luvun kiintokalustein.
Alue-edustaja Sami Paananen uskoo, että Villa Aunelasta joku saa aivan upean kodin itselleen. – Kunnostusta tämä toki vaatii, mies tuumaa.
Marko Wahlström
"Kyllä tästä joku saa unelmapaikan"
Hirsirunkoisessa talossa tehtiin kuntokartoitus viime elokuussa.
–?Kyllä tästä joku saa unelmapaikalla olevan kohteen. Toki kunnostusta taloa vaatii, Sami Paananen toteaa.
Kiinteistön edellinen suuri remontti oli, kun se katto ja rännit uusittiin vuonna 2006.
–?Myyntihinnan määrittelyssä olen käyttänyt avuksi omia asiantuntijoita, 24 Housingissa työskentelevä porvoolainen jatkaa.
Talolla on kokoa 280 neliömetriä ja tontilla on rakennusoikeutta vielä jäljellä noin 180 neliömetriä.
–?Talo sopisi vaikka kahden perheen asunnoksi, Paananen pohtii.
Puukujanne kätkee Villa Aunelan katseilta piiloon.
Joni Villanen
"Kiva myydä, kun kiinnostusta löytyy"
Paanasen edellinen vanha välityskohde sijaitsi Vanhan Viipurintien varrella Ilolan Postimäellä. Mäkitupalaisalueen vieressä sijaitseva täysin kunnostettu talo on rakennettu vuonna 1804.
–?Sitä voi ikänsä puolesta verrata Villa Aunelaan, mutta onhan tässä kohteessa aivan omanlaisensa tunnelma, hän sanoo entisen ruokasalin kattopalkkien alla.
Paananen on välittänyt kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta myös Helsingin Suomenlinnasta.
–?Suomenlinnan vanhin omakotitalo on ollut ehdottomasti tähän asti urani erikoisin ja parhain kohde, jonka kautta tuli paljon muitakin kontakteja.
–?Tällaisia mielenkiintoisia vanhoja kohteita on kiva ottaa myyntiin, kun tietää, että kiinnostusta löytyy, Paananen sanoo.
Hän muistuttaa, että vanhojen talojen myynti vaatii kolme kertaa enemmän selvitystyötä kuin esimerkiksi perusomakotitalo Kevätkummussa.
–?Ihmisiltä tulee paljon kysymyksiä: muun muassa onko suojeltu ja saako kohteeseen korjausavustusta. Vanhan talon kunnostuksessa pitää olla myös rakentamisen osaaminen hallussa, Paananen muistuttaa.
Villa Aunelan tontin Pellingintien puoleiselle osuudelle saa vielä rakentaa noin 180 neliömetrin kokoisen rakennuksen.
Marko Wahlström
Vanha puistoalue päässyt ränsistymään
Villa Aunelan ympäristössä oli aikoinaan laajat piha- ja puistoalueet, jotka ovat tiettävästi rakentuneet Wallgrenien aikana. Kiinteistön tontti ulottui aikoinaan alas nykyiselle Rantakadulle asti.
–?Kun isoäitimme kuoli vuonna 1955, niistä osa siirtyi takaisin kaupungille. Ne ovat päässeet aika pahasti ränsistymään, Ahto Aunela sanoo.
Wallgreninkadun eteläpuolella sijaitsevista alueista on tehty myös arkkitehdin opinnäytetyönä laatima selvitystyö ja kunnostussuunnitelma, jota ei ole koskaan toteutettu.
–?Siellä on pitkät pätkät kiviaitaa ja suihkulähde, joka lienee nyt täytetty. Alueen asemakaavaa 1990-luvun alussa tehtäessä kaupunki teki itsekin selvitystyön, jossa alueen historia on käyty läpi, Aunela kertoo.
Selvitystyö toi esille, millainen alue oli 1920- ja 30-luvuilla.
–?Toivoa vain sopii, että kaupunki joskus innostuisi ja kunnostaisi puiston, joka olisi upea kokonaisuus.
Piilossa olevaa puistoa ei ole 30–40 vuoteen hoidettu.
–?Aivan metsittynyt alue ei ole, sillä sitä on ilmeisesti joskus käyty niittämässä, Aunela kertoo.
Villa Aunelan tontti alunperin ulottunut aina nykyiselle Rantakadulle asti. 1960-luvulla rakennettu Wallgreninkatu halkaisi alueen.
Joni Villanen
Mansikkamäki antoi hyvät vauhdit suksijoille
Aunelat kutsuivat aluetta lapsena Mansikkamäeksi, koska alueella oli mansikkaa istutettuna jo 1920- ja 30-luvuilla.
Varsinkin pikkupojille oli mieluista laskea talvella mäkeä alas.
–?Aika monet sukset siellä on poikkaistu. Muistan, että kiviaidassa oli pieni portti, josta mentiin läpi. Erään kerran 10-vuotiaana laskiessani en aivan osunut aukkoon ja törmäsin kiveen. Itkien kiipesin kotiin ja sanoin, että jokainen luu on poikki, vaikka mustelmilla siitä selvittiin, Ahto Aunela muistelee.
1960-luvun alussa alueelle tullut kaupungin viemäriverkosto ja Wallgreninkadun rakentaminen rikkoi Aunelan mukaan laajan puistokokonaisuuden kivipengerryksineen.
Joni Villanen
Kaupungin ja maaseudun hyvät puolet yhdistyvät
Aunelassa yhdistyivät Ahto Aunelan mukaan kaupungin ja maaseudun hyvät puolet metsineen, rantoineen ja jokineen.
–?Meiltä oli 1–1,5 kilometriä keskikaupungille. Keskuskouluun johti polku metsän läpi ja talvella latu, kansakoulun vuonna 1960 aloittanut mies muistelee.
Aunela toivoo, että Villa Aunelan mahdollinen uusi omistaja arvostaisi vanhaa miljöötä ja pitäisi huolta ympäristöstä kulttuurihistoriallisine arvoineen.
FAKTA
Villa Aunela
* Rakennettu vuonna 1858.
* Georg ja Emilia Wallgrenin kuoltua huvilaan muutti muutamaksi vuodeksi Staffan Träskelin, kunnes tehtailija Aram Aunela osti kiinteistön vuonna 1907.
* Aram Aunela kuoli keuhkotuberkuloosiin vuonna 1924. Hänen vaimonsa jatkoi tehdasta, kunnes Aram Aunelan poika Veikko Aunela otti sen johtoonsa 1950-luvulla.
* Pohjoismainen viimeinen väriliitutehdas toimi vuoteen 1992 asti. Porvoon väriliituja valmistetaan nykyisin Artjärvellä Wennströmin vesiväritehtaalla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot