Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Erityisesti Salmi kertoo tykkäävänsä siitä, että hopeakoruista jää jotain pysyvää. Se on mukavaa vaihtelua hänen päivätyöhönsä graafikkona, josta ei jää mitään fyysistä kymmennien vuosien jälkeen ihailtavaksi.
Mika Laine
PORVOO Porvoolainen Heta Salmi tekee hopeakoruja kierrätysmateriaalista Vanhassa-Porvoossa sijaitsevassa Aurumissa.
Salmi on Järvenpäästä kotoisin oleva graafikko. Käytyään muutaman Valtteri Honkapään vetämän hopeakoru-kurssin hän alkoi itsekin tekemään koruja vapaa-ajallaan. Koska korujen tekeminen ei ole Salmen täysipäiväinen työ, hän kokee voivansa tehdä koruista sellaisia kuin haluaa, eikä sellaisia joiden tietää varmasti menevän kaupaksi.
–?Yritän tehdä koruista muotokielessä ajattomia, koska minun ei tarvitse lähteä trendien mukaan, eikä kannatakaan, Salmi selittää.
Hän kertoo liikkuvansa paljon luonnossa ja löytävänsä usein sieltä inspiraation teoksiinsa. Aiempia teoksia hänellä on esimerkiksi Lumpukka, Omenapuu ja Mustikka.
Reilu vuoden miettimisen jälkeen hänen visio veden liittämisestä koruihinsa alkoi olla valmis. Meri-korusarjan kehittämiseen valmiiksi tuotteiksi meni usea vuosi, sillä ensikappaleen tekemisessäkin meni kauan.
–?Jokaisen virheen jälkeen täytyy aloittaa alusta, kunnes saa omasta mielestä täydellisen teoksen, kertoo Salmi.
"Olen niin fatalisti, että ajattelin tämän olevan tarkoitus että löydän Aurumin", Salmi mainitsee kertoessaan siitä kun hän muutti Porvooseen. Käsillä työstäminen on myös Salmelle mieleinen osuus, kun päivätyö on enimmälti tietokoneen ääressä.
Mika Laine
Tavoitteena, ettei saastuta maailmaa enempää
Korujen on tarkoitus olla mahdollisimman ekologisia. Siksi koruissa on 90 prosentin kierrätysaste ja niiden Tanskasta tulevissa laatikoissa 100 prosenttia.
Tavoitteena Salmella on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Kaikki korujen tekemisestä tuleva ylijäämä ja käyttökelvoton hopea mukaan lukien sahajauho kerätään astioihin ja lähetetään Rasmussenille kierrätettäväksi. Siellä siitä suodatetaan kaikki sekaan joutuneet roskat ja siitä tehdään jälleen uusi käyttökelpoinen hopealevy.
Ekologisuuden lisäämiseksi Salmi tekee yhteistyötä WWF:n kanssa. Jokaisesta myydystä korusta menee viisi euroa WWF:n Itämeri-rahastoon.
–?Valitsin WWF:n, koska se on sen verran iso taho, että sen on mahdollista tehdä pysyvää ja isoa muutosta. Se voi vaikuttaa jopa lakisääteisesti, kertoo Salmi.
Hän kokee ison toimijan voivan vaikuttaa esimerkiksi lakien kautta Itämeren liikenteen määrään ja lähialueiden maanviljelyyn, jotka ovat suurimmat Itämerta saastuttavat tekijät. Näin hän voi olla varma, että lahjoitetulla rahalla on oikeasti merkitystä.
–?Se missä kunnossa Itämeri on, on oikeasti surullista. Lähdin siitä liikkeelle juuri siksi, että se on huonoimmassa kunnossa, Salmi toteaa.
Salmi käyttää sterling-hopeaa, joka on 92,5 prosenttia hopeaa ja noin seitsemän prosenttia kuparia. Sterling-hopea on täyttä hopeaa huomattavasti kestävämpää ja Salmen mukaan sitä on mukavampi työstää.
Mika Laine
Mistä hinta muodostuu?
Työn jälkeen Meri-sarjan kaulakorun hinnaksi muodostuu 390 euroa, korvakorut ovat 130 euroa ja kravaattineulan saa 120 eurolla. Korut eivät ole halvimmasta päästä mutta suhteutettuna vaadittuun työhön hinta on Salmen mielestä järkevä. Hänen koruissaan on enemmän ajatusta ja merkitystä kuin halvemmissa vaatekauppojen koruissa, jotka ovat vain hetken aikaa trendikkäitä. Salmen korut ovat ajattomia.
–?Meri-kaulakorussakin on 5 kappaletta, jotka pitää kaikki hioa ja viimeistellä käsin. Sitten pitää tehdä lenkit, kiinnittää kaikki ja iskeä leimat, Salmi selittää.
Koruissa käytetään hopeaa, joka on huomattavasti halvempaa kuin kulta ja materiaalina Salmen mielestä mukavampaa. Hinta on siis enimmälti työstä kuin tarvikkeistä.
Korvakorujen lenkitkin hän vääntää itse, joskin siihen käytetty lanka tilataankin valmiina. Näin hän saa niistä kestäviä ja itseään miellyttäviä. Valmiina tulee ainoastaan koruissa olevat pallot, lukot ja ketjut, koska niiden tekeminen itse ei olisi kannattavaa. Nekin kuitenkin täytyy kiinnittää korun paloihin käsin tehdyillä renkailla.
Korusarjoihin Salmi tekee itse mallin josta tehdään sitten tehtaalla muotti. Muotin avulla hän saa palasia valmiina, mutta kaikki pitää edelleen manuaalisesti liittää yhteen. Osia pitää valuttaa yhteen käyttämällä hopeaa, johon on sekoitettu vähän muuta metallia, jotta se sulaa hieman alhaisemmassa lämmössä kuin itse koru. Näin ollen myös sarjakoruihin menee jokaiseen yksittäiseenkin kappaleeseen paljon aikaa.
–?Korut myös kiillotetaan mekaanisesti. Siinäkään ei siis käytetä mitään kemikaaleja, Salmi kertoo.
"Näyttelyyn tehdessä ei tarvitse ajatella sitä, kuinka kallista se on valaa tai miten se puetaan päälle. Voi vain kokeilla uusia tapoja työstää hopeaa." - Salmi
Mika Laine
Osa koruista myytäväksi ja osa omaksi iloksi
Salmi tekee täysin alusta loppuun itse myös yksittäisiä koruja. Niitä varten täytyy kokeilla mikä toimii ja mikä ei ja lopputuloksen saamiseen voi mennä hyvinkin pitkään. Yksittäisiä teoksia Salmi tekee yleensä näyttelyitä varten.
–?Näyttelyyn tehdessä ei tarvitse ajatella sitä, kuinka kallista se on valaa tai miten se puetaan päälle. Voi vain kokeilla uusia tapoja työstää hopeaa, Salmi iloitsee.
Näyttelyt ovat Salmelle niin sanotusti taiteellisempi puoli hopeakorujen tekemisestä myyntiin tarkoitettuihin koruihin verrattuna. Myös tekemiään yksittäisiä teoksia hän myy mutta niiden arvo on korkeampi, koska ne vievät enemmän aikaa ja ne ovat ainutlaatuisia.
–?Jälleenmyyntiarvo ei ole korkea, koska materiaalithan eivät maksa paljoa mutta parasta on se tunne kun joku ostaa teoksen ja tiedät jonkun ymmärtävän mitä haet teoksella, Salmi hehkuttaa.
Näyttelyissä pelottavinta Salmen mukaan kuitenkin on se, että omat teokset ovat kaikkien nähtävillä ja arvosteltavissa.
»»Lisätietoja ja lisää Salmen koruja löytää täältä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot