Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuvituskuva.
Anella Ahokas
Porvoo mainostaa itseään lapsiystävällisenä unelmien kotikaupunkina. Tämä on ristiriitaista, sillä juuri lapsiin kohdistuvissa päätöksissä oiotaan häikäilemättä mutkat suoriksi ja jätetään lapsiin kohdistuvat arviot tekemättä. Juuri näiden arvioiden tulisi olla päättäjillä päätöksenteon tukena.
Ennen kuin edes palveluverkkoselvityksen periaatteet olivat selvillä, kaupunki jo keväällä 2024 järjesti kaikkiin kouluihin etäkyselyn, jota kutsuttiin lapsivaikutusten arvion osioksi. Toinen osio järjestettiin työpajamuodossa kovalla kiireellä elokuussa 2024 muutama päivä koulun alkamisen jälkeen. Tilaisuuden järjestäminen oli tilattu samalta rakennusalan yritykseltä kuin palveluverkkoselvityksen ja Gammelbackan koulun hankesuunnitelman teko. Tällöin ei myöskään ollut tiedossa, minkälaisia mahdollisia muutoksia lapsiin on palveluverkkosuunnitelman kautta kohdistumassa, joten niiden vaikutusta lapsiin oli mahdotonta arvioida. Työpajaan osallistuneille lapsille suunnatut kysymykset liikkuivat lähinnä pihalaitehankintojen tasolla.
Lapsivaikutusten arviota tehtäessä tulee aina olla päätös tai esitys, josta arviota tehdään. Kaikessa päätöksenteossa on aina ensin turvattava lapsen edut ja oikeudet. Suomen lainsäädännön (Lapsen oikeuksien sopimus 1991, perustuslaki 1999, lastensuojelulaki 2007, perusopetuslaki 1998, hallintolaki 2003) mukaan lapsen etu ja oikeus on kaikessa päätöksenteon valmistelussa ehdottomasti selvitettävä.
Mikä sitten lapsen etu ja oikeus on? Se selvitetään monialaisena viranomaisyhteistyönä tehtävällä lapsivaikutusten arvioinnilla. Moniammatillisen yhteistyön puuttuminen selittää usein sen, miksi kustannusennusteet eivät toteudukaan tai miksi päätöksenteon seurauksena alkaa ilmetä ei-toivottuja seurauksia.
Lapsen oikeuksien sopimus on normi - ei suositus - ja se on ollut oikeudellisesti velvoittava vuodesta 1991 lähtien myös Suomessa. Sopimuksen kautta määräytyy suoraan lapsivaikutusarvion tekemisen välttämättömyys. Sopimus turvaa lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Tämä edellyttää, että kaikessa päätöksenteossa, joka liittyy jollain tavalla lapsiin, tulee kuulla ja selvittää lasten mielipiteitä. Lapsen edun arviointi puolestaan edellyttää, että päätöksentekijä arvioi päätösten lapsivaikutusta (on tehtävä lapsivaikutusarvio), jolloin myönteiset ja kielteiset vaikutukset selvitetään lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin kannalta ja harkitaan, mikä ratkaisu parhaiten edistäisi lapsen etua.
Päätöksiä tehtäessä on arvioitava moniammatillisesti kaikki pedagogiset, sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset lapsiin. Lisäksi päätösvalmisteluun on otettava mukaan lainsäädännön edellyttämät vaikutusarviot alueeseen ja alueen asukkaisiin.
Kunnat ostavat kouluverkkoselvityksiä usein pieniltä konsulttiyrityksiltä, jotka tekevät kunnille selvityksiä ilman minkäänlaista virkavastuuta tai muutakaan vastuuta voimassa olevasta lainsäädännöstä. Kun pitäisi mennä lapsi edellä, mennäänkin kiinteistö edellä - opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolaa lainatakseni.
Nyt Epoon ja Ilolan koulun lakkautusesityksessä lapsen etua ei ilmeisesti haluta selvittää, koska lapsen etu ei tässä lakkautusesityksessä toteudu missään muodossa.
Myöskään koulumatka-aika-arviota ei ole esitetty päätöksenteon liitteeksi. Kaikilla Epoon ja Ilolan oppilailla koulumatka-ajat pidentyvät merkittävästi, ja osalla lain sallima 2,5 tuntia ylittyy reilusti julkisia liikennevälineitä käytettäessä. Tarvitaan runsaasti taksikyytejä, jotka nielevät haaveillut säästöt eivätkä tue lapsen etua ja oikeuksia puhumattakaan ilmastotavoitteista. Esimerkiksi Epoon koulupäivät on nyt räätälöity julkisen liikenteen aikataulujen mukaisesti, ja näin koulumatka-ajat koulukyytiläisille ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia eikä pitkiä odotusaikoja synny. Tämä ei tietenkään ole mahdollista keskustan isoissa kouluissa. Lähellä 2,5 tuntia oleva koulumatka-aika on alakouluikäiselle lapselle täysin kohtuuton ja saa toteutua vain poikkeustilanteessa.
Epoon ja Ilolan koulujen vanhemmat vaativat, että päätökset tehdään lakien ja säännösten mukaisesti, lapsen etu ja oikeudet selvittäen ja niitä kunnioittaen.
Epoon ja Ilolan koulujen jatkaminen ei ole keneltäkään pois, mutta se antaa Porvoon laajan itäisen ja eteläisen alueen lapsille mahdollisuuden yhdenvertaiseen elämään omassa elinympäristössään ja suo heille mahdollisuuden vapaa-aikaan ja lepoon ilman kohtuuttomia ja rasittavia koulumatka-aikoja.
Suodaan Epoon ja Ilolan koulujen lapsille ja perheille vihdoin heidän ansaitsemansa koulurauha.
ANELLA AHOKAS,
EPOON KOULUN VANHEMPI
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot