Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon Museorautatien tavoitteena on säilyttää Porvoon rata museojunien käytössä.
Mika Laine
HELSINKI-SIPOO-PORVOO Sinisen junan pyöreä keula työntyy hiljalleen esiin puiden takaa. Kiskot ovat peittyneet aluskasvillisuuden alle. Juna viheltää voimakkaasti ennen Vanhan Hämeenlinnantien ylittämistä ja valuu rauhallisesti Porvoon vanhalle rautatieasemalle. Vaikka kesän ensimmäinen Porvooseen saapunut lättähattu eli kiskobussi on aikataulusta myöhässä, poistuu junasta sen pysähtyessä iloisia ja tyytyväisen näköisiä matkustajia.
Lättähattu eli kiskobussi tekee tänä kesänä neljä edestakaista matkaa Helsingistä Porvooseen.
Mika Laine
Sipoolaiset Lilli Helpi, Teemu Tanskanen sekä Taavi, 5, hyppäsivät junan kyytiin Nikkilästä.
– Mukava ja lämmin tunnelma. Todella paljon porukkaa, Helpi kuvailee junamatkaa.
Junan neljä vaunua olivat viimeistä istumapaikkaa myöten täynnä ja sipoolaisperhe joutuikin tyytymään seisomapaikkoihin.
Helpille ja Tanskaselle lättähattukyyti oli ensimmäinen laatuaan, mutta Taavi paljastuu junien ystäväksi.
– Paljon on poika on matkustellut mumminsa kanssa. On jo vanha konkari, Tanskanen valaisee.
Perhe suuntaa päiväretkelle kohti vanhaa kaupunkia.
– Poika toivoi, että käytäisiin Runebergin talolla. Siellä on kuulemma hyvä leikkipaikka, Helpi tähdentää.
Sinikka Kuivalainen (vas.), Kristina Leppänen ja Minja nauttivat lauantain nostalgisesta junamatkasta Helsingistä Porvooseen.
Mika Laine
Nostalgiaa kaipaaville
Lättähatun eli kiskobussin kyydissä voi kokea tunnelmaa, joka on tämän päivän juna- ja bussimatkoilla harvinaisuus. Ei siis ole ihme että junamatkalle hakeutuu myös nostalgiankaipuiset ihmiset.
Helsinkiläinen Sinikka Kuivalainen on lähtenyt Päiväreissulle Porvooseen Helsingin rautatieasemalta yhdessä nurmijärveläisten Kristina Leppäsen ja Minjan, 4, kanssa.
– Joskus lapsena olen kulkenut lättähatulla ja se sai innostuksen lähtemään nyt museorautatielle, Kuivalainen kertailee.
Leppäsen mieltä lämmittää erityisesti se, että alle 10-vuotiaat lapset matkustavat ilmaiseksi.
– Ja tosi kivaa ja nostalgista. Maisemiakin ehti hyvin katsella, Leppänen kuvailee ensimmäistä lättähattureissuaan Minja-tytön nyökätessä päätään.
– Todella ihanaa, että tämmöisiä järjestetään ja pidetään toimintaa yllä, Kuivalainen täydentää.
Gunnar Anttalainen on toiminut veturikuljettajan ammatissa 39 vuotta. Nyt on menossa seitsemäs eläkevuosi museojunan ohjaimissa.
Mika Laine
Suomen nuorin
Veturin ”puikoista” löytyy todellinen konkari, 61-vuotias Gunnar Anttalainen.
Mies on viettänyt elämästään 39 vuotta raiteilla ja rakkaus ammattiin pitää miehen vielä eläkepäivilläkin museojunien ohjaimissa.
Anttalainen tiesi jo nuorena veturinkuljettajan olevan toiveammatti ja suuntasi 15-vuotiaana veturimiesoppilaskouluun ja jo 19-vuotiaana kutsu kävi veturinkuljettajakurssille.
Anttalainen kertoo olleen nuorin koskaan veturinkuljettajankurssille päässyt ja pitävänsä ennätystä edelleen hallussaan.
– Olen nuorin edelleen. Ei ole kukaan lyönyt laudalta, 61-vuotias mies naurahtaa.
Porvoon museojunaa operoi Porvoon Museorautatie ry, joka myös omistaa ”lättiksen”. Yhdistys on liikennöinyt lättähattua Porvoon radalla joka kesä vuodesta 1991 lähtien.
Vauhdin hurmasta ei täpötäyden kiskobussin neljässä vaunussa olevat noin 250 matkustajaa pääse nauttimaan. Junan suurin sallittu nopeus Porvoon radalla on 50 kilometriä tunnissa.
– Keravalta tuli kyytiin valtavasti ihmisiä. Ajettiin loppumatka vielä vähän hiljempaa. Anttalainen kertoo.
Lättähatun neljä vaunua olivat täpötäynnä matkustajia.
Mika Laine
Museoradan säilyttämisen puolesta
Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää rata museokäytössä ja tarjota ihmisille nostalgiaa.
– Päällimmäisenä ajatuksena meillä on vanhan rautatieperinteen säilyttäminen ja kulttuurihistorian vaaliminen, yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Jussila valaisee.
Porvoon rata sopii Anttalaisen mukaan lättähatulle erinomaisesti.
– Kevyt juna sopii hyvin radalle, joka on vähäisen käytön takia hyvässä kunnossa. Tämähän on sellaista pätkäkiskoo; kolonk, kolonk, kolonk, Anttalainen kuvailee.
Lättähattu pysyy liikkeellä vapaaehtoisvoimin veturinkuljettajaa myöten. Junan ylläpitokustannukset katetaan matkalipputuloilla.
– Kovasti toivotaan, että museojunat saisivat kulkea myös tulevaisuudessa Porvoon radalla, Jussila pohtii.
Kello lähenee puolta neljää ja Anttalainen siirtyy junan toiseen päähän keltaisen, pyöreäkeulaisen veturin ohjaamoon. Matkustajilla on ollut kolmisen tuntia aikaa nauttia Porvoon palveluista. Matka kotia kohti alkaa.
Viimeiset viralliset lättähattuvuorot ajettiin toukokuussa 1988. VR on myynyt käytöstä poistettuja vaunuja 1970-luvulta lähtien mitä erilaisempiin tarkoituksiin. Vaunuista on tehty muun muassa taukotiloja, halkoliitereitä ja majoitustiloja.
Lättähatut olivat myös erittäin haluttuja museojunia, helppohoitoisuuden ja edullisten ylläpitokustannusten takia.
Lättähatun tunnelmasta pääsee nauttimaan seuraavan kerran lauantaina heinäkuun 20. päivä. Elokuussa museojuna kulkee Porvoon ja Helsingin väliä vielä 17.8. ja 31.8.
»» Lisätietoa ja aikataulut löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.
Viimeiset viralliset lättähattuvuorot ajettiin Porvooseen 1981. Yhdistys on liikennöinyt museojunalla Porvoon radalla vuodesta 1991.
Mika Laine
Porvoon Museorautatie ry haluaa ylläpitää Porvoossa rautatieperinnettä.
Mika Laine
Junan keulan suunniteltiin aikanaan pyöreäksi, jotta mahdollisessa törmäyksessä törmäysvoimat suuntautuisivat sivulle.
Mika Laine
Porvooseen saapunut kiskobussi kiinnosti junaharrastajia. Lättähattua taltioitiin ahkerasti kameralla monesta eri kulmasta.
Mika Laine
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot