Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoolaiset lottatytöt Maija Soinio (vas.) ja Liisa Tuomala osallistuvat Lottajärjestön 100-vuotisjuhlat huipentavaan juhlagaalaan perjantaina 8.10.
Merja Forsman
ITÄ-UUSIMAA Pikkulotat kokivat sodan ja tekivät tärkeää työtä kotirintamalla. Maija Soiniolle lottatyttötyön huippuhetki oli Paketti tuntemattomalle sotilaalle.
Tänä vuonna on kulunut tasan sata vuotta lottajärjestön perustamista. Lottajärjestö oli naisten vapaaehtoinen aseeton maanpuolustusjärjestö, jossa toimi enimmillään yli 200 000 naista. Pikkulottia eli lottatyttöjä heistä oli 50?000.
Lottajärjestön 100-vuotisjuhlat huipentuvat juhlagaalaan 8.10. Kutsun saivat myös porvoolaiset lottatytöt Liisa Tuomala ja Maija Soinio.
–?Kun posti toi kutsun Lotta Svärd 100 vuotta -juhlagaalaan, se oli mielestäni suuri kunnianosoitus, Soinio kertoo.
Itä-Uudenmaan sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan naisjaosto kokoontui kymmenen vuoden ajan jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina.
Merja Forsman
Pikkulotat liinavaatehuoltoa opettelemassa Vahdossa vuonna 1943.
Museovirasto
Maija Soiniosta tuli pikkulotta 5-vuotiaana lottana toimineen äitinsä jalanjäljissä. Maijan kotiseudulla Tikkurilassa sota jyrisi ja tuntui.
Tikkurilassa oli paljon tehtaita, mikä teki siitä houkuttelevan kohteen vihollisille.
Helmikuun alussa 1940 syöksypommittajat pudottivat Tikkurilan ja Hiekkaharjun seudulle 20 pommia. Talvisodan aikana pommeja pudotettiin myös Tikkurilan väritehtaan alueelle, maatalouskoelaitoksen pelloille ja Tikkurilan pistoraiteen lähelle.
–?Pommitukset olivat kamalia. Tosi kamalia. Pelkäsin niitä todella, Maija Soinio kertoo.
–?Kerran kun olimme ulkona ja tuli hälytys, menimme suojaan naapurin kuusiaidan takana olevaan ojaan. Muistan, kun kuulat lensivät yli. Se oli paha paikka!
Kellareista tehtiin suojia, joihin paettiin pommituksia. Maijan kellariin oli tuotu peittoja, vällyjä ja mattoja pidempää oleskelua varten.
–?Talvisodan talvella omenapuut ja marjapensaatkin paleltuivat. Oli niin kylmää.
Pommitusten jälkeen Maija kävi katsomassa valtavia monttuja ja naapureiden kadonneita koteja.
Hiekkaharjun pommituksissa räjähde oli osunut kettutarhaan. Ne ketut, jotka jäivät eloon, livistivät tarhasta.
–?Kerran kun pääsin koulusta, ihmettelin, kävelikö vastaan koira. Ei, ei se koira ollut. Sehän oli kettu. Pelkäsin, että se syö minut! En tiedä, kumpi meistä mahtoi lopulta pelätä enemmän.
Lottajärjestön 100-vuotisjuhlavuoden huipentava gaala järjestetään Helsingin Wanhassa Satamassa.
Merja Forsman
Pikkulottana Maija osallistui kotirintaman sotaponnistuksiin yhdessä muiden pikkulottien kanssa.
–?Teimme kaikenlaista, mitä niin pienet ja nuoret voi tehdä. Saimme lotilta tehtäviä, kuten sideharsojen taittelua. Me myös lauloimme, mikä oli sekin tärkeää. Se oli sellainen välihetki, yhdessä olemista.
Yhteisöllisyys ja yhteisen aatteen puolesta toimiminen tuntui hyvältä. Pikkulottien harmaasta puvusta tuli Maijalle tärkeä symboli.
–?Muistan, kun ompelimme kerran sen ajan kasvomaskeja: flanellikankaisia pusseja, joiden sisään laitettiin hiilimurskaa. Miten nokisia olimme!
–?Huippukohta pikkulottatyössä oli se, kun kokosimme pakettia tuntemattomalle sotilaalle.
Paketti tuntemattomalle sotilaalle oli kansallinen hanke, jossa lähetettiin joulupaketteja niille rintamasotilaille, jotka eivät saaneet postia omilta perheiltään.
–?Se tuntui minusta hyvin tärkeältä. Kun paketit olivat lähteneet, odottelimme kiitoskortteja. Joka viikko joku tuli kerhoon korttia heiluttaen ja minä odotin korttia, joka ei koskaan tullut. Äitini lohdutti, onhan se voinut kaatua se sotilas, joka minun pakettini sai. Sodassa tilanteet muuttuvat joka päivä.
Lottajärjestö lakkautettiin 1944 Moskovan välirauhasopimuksen nojalla. Lottapuvut piti hävittää. Maijan lottatyttöpuvusta ommeltiin tonttupuku.
Porvoolainen Maija Soinio muistelee kauhulla sota-ajan pommituksia.
Merja Forsman
Reilu kymmenen vuotta sitten sotilaskotisisarena toiminut Raija Rissanen päätti koota Porvoon pikkulotat yhteen.
Lehteen laitettiin ilmoitus, jossa kutsuttiin lottatytöt Raatihuoneentorin laidan kahvilaan. Reilu kaksikymmentä naista saapui paikalle.
–?Oli todella mukavaa tavata muita pikkulottia, Soinio kertoo. – Olimme saman aatteen ihmisiä. Meillä oli kaikilla paljon muistoja kerrottavana.
Syntyi Itä-Uudenmaan sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan naisjaosto, joka kokoontui kymmenen vuoden ajan jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina.
Tapaamisissa juotiin kahvia ja laulettiin. Toisinaan retkeiltiin ja kutsuttiin vieraita, kuten presidentti P.E. Svinhufvudin lapsenlapsi Barbro Sveholm, joka kertoi Ukko-Pekan ja rouva Ellen Svinhufvudin elämästä.
Vuoden 2020 helmikuussa vietettiin Porvoon pikkulottien 10-vuotisjuhlia. Samalla toiminta lähes loppui koronan vuoksi.
Keittiö- ja pikkulotat keittopuuhissa elokuussa 1941.
SA-kuva/Runeberg
Tuomala ja Soinio selaavat vihkoa, johon on merkitty muistoja jokaisesta Porvoon pikkulottien tapaamisesta.
–?Ei meitä kovin monta enää ole. Kahdella kädellä voi laskea, Soinio sanoo.
–?Porvoossa on kaksi lottaa, jotka ovat noin 95-vuotiaita, ja me pikkulotatkin alamme olla pian 90-vuotiaita. Olemme nähneet lottajärjestön alun, ja tämä taitaa vähitellen olla se loppu, Tuomala pohtii.
Perjantaina 8.10. Tuomala ja Soinio suuntaavat Helsingin Wanhaan Satamaan. Pukukoodina on tumma puku, kunniamerkit ja sotilashenkilöillä paraatipuku.
Sunnuntaina 10.10. Yle TV1 esittää Lotta Svärd 100 -juhlamessun suorana lähetyksenä Helsingin tuomiokirkosta.
–?Olen ylpeä, että olen saanut olla pikkulotta ja kuulunut tällaiseen perheeseen, Porvoon pikkulottiin, joka on vaalinut näitä muistoja, Soinio sanoo.
MERJA FORSMAN
toimitus@itavayla.fi
Pikkulotat valmistavat joulupaketteja rintamamiehille lottapäällikkö Fanni Luukkosen läsnäollessa.
SA-kuva/Sundström
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot