LO­VII­SA Hai­tal­li­siin vie­ras­la­jei­hin kuu­lu­vat jät­ti­put­ket ovat le­vin­neet puu­tar­hois­ta pel­loil­le, pien­ta­reil­le, met­siin ja ran­noil­le. Jät­ti­put­ket kas­va­vat ni­men­sä mu­kai­ses­ti kook­kaik­si, jopa vii­si­met­ri­sik­si, ja voi­vat suo­tui­sis­sa olo­suh­teis­sa muo­dos­taa laa­jo­ja yk­si­puo­li­sia ja kai­ken muun kas­vil­li­suu­den tu­kah­dut­ta­via ”met­siä”.

Jät­ti­put­kis­ta on myös ter­vey­del­lis­tä hait­taa, sil­lä kas­vi­nes­te voi re­a­goi­des­saan au­rin­gon­va­lon kan­sa ai­heut­taa pa­lo­vam­man kal­tai­sia jopa py­sy­viä iho-oi­rei­ta.

– Suo­mes­sa esiin­ty­vät kau­ka­si­an­jät­ti­put­ki, ar­me­ni­an­jät­ti­put­ki ja per­si­an­jät­ti­put­ki kuu­lu­vat nii­hin la­jei­hin, jot­ka kiin­teis­tön hal­ti­ja on vel­vol­li­nen pois­ta­maan omal­ta pi­hal­taan ja maal­taan. Näis­tä ta­val­li­sin laji on kau­ka­si­an­jät­ti­put­ki. La­je­ja ei kui­ten­kaan ai­na ole help­po erot­taa toi­sis­taan, ja sik­si täs­sä yh­tey­des­sä jät­ti­put­ket kä­si­tel­lään yh­te­nä ryh­mä­nä, Lo­vii­san kau­pun­gin tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Suo­jau­du pit­kä­var­ti­sil­la hans­koil­la

Vie­ras­la­jien tor­jun­nas­sa tär­ke­ää on toi­men­pi­tei­den oi­kea ajoi­tus. Jät­ti­put­ken tor­jun­taan kan­nat­taa ryh­tyä jo tou­ko­kuun alus­sa, jol­loin hen­to­juu­ri­sia en­sim­mäi­sen vuo­den tai­mia voi kit­keä maas­ta. Toi­sen vuo­den tai­met voi kai­vaa maas­ta tai kat­kais­ta pää­juu­ri 10–20 sent­ti­met­rin sy­vyy­des­tä. Myös kas­vus­ton tois­tu­va niit­tä­mi­nen tuot­taa tu­los­ta. Niit­tä­mi­sen jäl­keen kas­vus­to myös voi­daan peit­tää esi­mer­kik­si ka­te­muo­vil­la.

– Kai­kis­ta tär­kein­tä on, et­tä jät­ti­put­ken ku­kin­ta ja sie­men­ten ke­hit­ty­mi­nen ja le­vi­ä­mi­nen es­te­tään. Jät­ti­put­ki li­sään­tyy vain sie­me­nis­tä, mut­ta yk­si kas­vi voi tuot­taa jopa 80 000 sie­men­tä.

Tor­jun­ta on tur­val­li­sin­ta kas­vu­kau­den alus­sa, mut­ta sil­loin­kin on käy­tet­tä­vä pit­kä­var­ti­sia hans­ko­ja ja vaat­tei­ta.

Lo­vii­san kau­pun­ki tor­juu jät­ti­put­kea

– Jät­ti­put­kea esiin­tyy myös muu­ta­mal­la kau­pun­gin omis­ta­mal­la alu­eil­la. Esiin­ty­miä on tor­jut­tu sys­te­maat­ti­ses­ti vuo­sit­tain. Li­säk­si alu­ei­ta, joil­la jät­ti­put­kea on esiin­ty­nyt, on seu­rat­tu sään­nöl­li­ses­ti. Maa­pe­rän sie­men­pan­kis­sa säi­lyy itä­mis­kel­poi­sia sie­me­niä use­an vuo­den ajan. On sik­si tär­ke­ää seu­ra­ta, et­tä uu­sia tai­mia ei läh­de kas­va­maan.

Lo­vii­san kau­pun­gin puis­to­yk­sik­kö tar­jo­aa yk­si­tyi­sil­le kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le jät­ti­put­ken tor­jun­taa oma­kus­tan­nus­hin­taan, tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Jät­ti­put­ken sie­me­net se­ka­jät­tee­seen

Jät­ti­put­ken sie­me­net ei­vät tu­hou­du ko­ti­kom­pos­tis­sa, ja ne on sik­si pa­kat­ta­va huo­lel­li­ses­ti ja hä­vit­tää polt­to­kel­poi­se­na se­ka­jät­tee­nä. Jät­ti­put­ken muut osat voi­daan kom­pos­toi­da. Lo­vii­san jä­te­a­se­ma ot­taa vas­taan sul­jet­tui­hin jä­te­säk­kei­hin pa­kat­tua vie­ras­la­ji­jä­tet­tä, myös jät­ti­put­kea si­säl­tä­vää sel­lais­ta.

Jät­ti­put­ken sie­me­niä (tai mui­ta kas­vi­no­sia) si­säl­tä­vää jä­tet­tä ei mis­sään ta­pauk­ses­sa saa ki­pa­ta luon­toon, ei omal­le ei­kä toi­sen omis­ta­mal­le maa-alu­eel­le, kau­pun­ki muis­tut­taa.

» Li­sää tie­toa vie­ras­la­jeis­ta ja nii­den tor­jun­nas­ta

» Li­sä­tie­toa Lo­vii­san puis­to­yk­si­kön tor­jun­nas­ta

» Tie­toa jät­ti­put­kis­ta

» Rosk’n Roll

Pi­han mui­ta hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja
» Jät­ti­pal­sa­mi
» Jät­ti­put­ket
» Ko­me­a­lu­pii­ni
» Kurt­tu­ruu­su
» Vii­ta­pih­la­ja-an­ger­vo
» Val­ko­pa­ju­an­ger­vo
» Ka­na­dan­piis­ku
» Iso­piis­ku
» Kor­ke­a­piis­ku
» Ja­pa­nin­ta­tar
» Sa­ha­lin­ta­tar
» Tar­ha­ta­tar
» Es­pan­jan­si­ru­e­ta­na