Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Museolehtori Hannele Tenhovuori kertoo uusimmalla museovideolla Porvoon merenkulun historiasta.
Amelie Enroth
PORVOO Porvoon museon ja Itäväylän yhteistyössä tekemät museovideot jatkuvat neljällä uudella videolla. Ensimmäinen video julkaistaan tänään keskiviikkona Itäväylä Viestinnän YouTube-kanavalla.
Videot julkaistaan viikon välein. Ensimmäisessä videossa museolehtori Hannele Tenhovuori kertoo tervan tuoksuisesta ja suolan makuisesta Porvoon merenkulun historiasta. Ensi viikolla on vuorossa tutkija Lillemor Jordaksen video otsikolla "Ståtliga skeppsporträtt". Viikolla kuusi julkaistaan Tenhovuoren video "Onnea Porvoo – yksi Suomen vanhimmista kaupungeista!" ja viikolla seitsemän Jordaksen video "Formgivaren Saara Hopea".
Videoita on julkaistu aiemmin jo kymmenen kappaletta ja ne kaikki löytyvät sekä Itäväylän YouTube-kanavalta että museon verkkosivuilta.
Korona on sulkenut museon ovet fyysisiltä käynneiltä, mutta onneksi museoon pääsee tutustumaan virtuaalisesti.
–?Tämän koronavuoden aikana on tehty videoita ja pidetty oppitunteja ja luentoja Teamsin kautta. Tämä on ollut sellainen hetki, että on saanut kokeilla erilaisia tapoja kohdata yleisöä ja moneen niistä on liittynyt kamera tavalla tai toisella, Tenhovuori kertoo.
Suola oli tärkeä tuontituote
Merenkulku on ollut tärkeässä roolissa Porvoossa historian aikana. Porvoon sijainti meren rannalla ja joen varrella kertoo hyvien kulkuyhteyksien merkityksestä.
– Merenkulku ja laivat, isojen tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen vettä pitkin on ollut tärkeää. Tuonti ja vienti näkyy vieläkin Porvoossa. Jokirannassa kun katselee punaisia ranta-aittoja, ne ovat konkreettinen muisto siitä, että laivaliikenne on ollut tärkeää kaupungille monta sataa vuotta, Tenhovuori kertoo uusimmalla videolla.
Porvooseen tuotiin meriteitse ympäri maailmaa muun muassa suolaa ja mausteita, hedelmiä ja rusinoita sekä kaikkea sellaista mitä Suomesta ei ollut saatavilla.
– Ehkä kaikista tärkein oli suola, sillä sitä tarvittiin ruoan säilyttämiseen.
Porvoon satamapaikat ovat muuttaneet paikkaa historian aikana.
– Jo 1700-luvulla Porvoonjoki oli madaltunut niin paljon, että isommilla puulaivoilla ei ollut sinne enää asiaa. Valtamerialukset jäivät redille Haikkoon selälle ja sieltä tavarat tuotiin pienemmillä laivoilla keskustaan. Matkustajaliikenne, esimerkiksi höyrylaivat toivat matkustajat 1800-luvulla keskustaan asti, suunnilleen siihen missä tällä hetkellä sijaitsee kävelysilta.
Porvoon saatua tapulikaupungin oikeudet 1800-luvulla alkoi kaupungissa laivanrakennus toden teolla.
– Laivoja tällä seudulla on rakennettu aina, mutta 1800-luvun puolella suurten valtamerialusten rakentaminen pääsi vauhtiin. Erityisesti Hamarissa laivanrakennusperinne oli vahva, Tenhovuori kertoo.
Museon ovet tällä hetkellä suljettu koronan vuoksi, mutta erikoisnäyttely Aallot kantavat on esillä Porvoon museossa 31.8. asti.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot