Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Loviisalaiset Mirja Haapala (vas.), Maaria Mäntysaari ja Tero Holm ryhtyivät viime elokuun lopussa organisoimaan ukrainalaisten pakolaisten auttajarinkiä. He saivat entisen Villekullan päiväkodin "keskusvarastoksi" viime marraskuun lopulla.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Tosi moni ukrainalainen tuli alkuvaiheessa vain halaamaan. Itku tuli molemmilla puolilla.
Näin tuumaa ruotsinpyhtääläinen Tero Holm nyt, kun kohta seitsemän kuukautta on kulunut vapaaehtoisten organisoiman auttamistyön aloittamisesta Loviisan seudulla.
–?Sanoin vain heille, että tämä on vähintä, jota me voimme tehdä. Autamme teidät täällä siihen tilanteeseen, että pääsette alkuun.
Holm myöntää, että alku oli aivan hurja.
–?Nukuin varmasti neljä tuntia yössä. Olin liikkeellä viikon jokaisena päivänä niin paljon, kun vain aikaa oli. Matkassa on ollut monta kommervenkkiä ja monttua matkassa, mutta myös hauskoja tilanteita.
Avun tarve ei ole poistunut, ja apua tullaan tarvitsemaan myös Ukrainassa.
"Tässä työssä on ystävystynyt suomalaisiin ja ukrainalaisiin"
Ruotsinpyhtääläinen Mirja Haapala kuvitteli viikkaavansa T-paitoja ja jutustelevansa kielikerhossa.
–?Kun olin jutellut Teron kanssa puhelimessa, niin samana iltana olin S-marketissa ostamassa kasseittain tavaraa.
Hänelle valkeni nopeasti, mitä kaikkea alkanut vapaaehtoistyö tuokaan tulleessaan.
–?Tavaroita siirrettiin syksyn pimeydessä henkilöautosta toiseen vastakkain ajettujen autojen valojen loisteessa.
Loviisalainen Maaria Mäntysaari muistelee hetkeä, kun hänen kotinsa lasikuisti täyttyi äärimmilleen paikallisten toimittamista tavaroista.
–?Käytössäni olleella pakettiautolla kuskasimme lahjoitettuja huonekaluja ihmisille ennen talven tuloa.
Loviisalaiskolmikko tekee vapaaehtoistyötään pyyteettömästi oman päivätyönsä ohessa.
–?Seurakunta järjestää infotilaisuuksia, joista olemme saaneet paljon apua. Lisäksi meillä on erilliset ydinryhmät, jotka järjestävät tapahtumia Ruotsinpyhtään ruukissa ja Loviisassa, Holm ja Mäntysaari kertovat.
Myös tapahtumia järjestävät vapaaehtoiset työntekijät. Lisäksi järjestökentällä Ruotsinpyhtään Martat ja kumppanuustalo Kulma/Loviisan Järjestöt ry ovat olleet aktiivisia.
–?Parasta on ollut se, että tässä on tutustunut ja ystävystynyt sekä suomalaisiin että ukrainalaisiin ihmisiin, Haapala, Holm ja Mäntysaari korostavat.
Loviisan "keskusvarastolla" vallitsee tarkka järjestys
Seisomme Loviisan kaupungin entisen keskustapäiväkodin, Villekullan, yhdessä huoneessa. Lahjoitettua tavaraa on paljon, mutta "keskusvarastolla" on tarkka järjestys.
Marraskuun lopulla nykykäyttöönsä saadussa talossa on naisten, miesten, vauvojen lasten ja nuorten vaatteiden osasto. Lisäksi käyttötavarat eli lähinnä astiat ovat saaneet oman huoneen. Myös lelut on lajiteltu omaan paikkaansa.
–?Nuorten vaatteita meillä on edelleen aika vähän, Mäntysaari sanoo.
Tavaroiden tuontipäivät vaihtelevat. Viime joulukuusta asti talo on ollut avoinna ukrainalaisille ja muille pakolaisille.
–?Liikuntahallilla joka kuukausi sunnuntaisin järjestetyn Lasten liikunnan ihmemaa -tapahtuman aikana ja jälkeen tänne on päässyt käymään, Mäntysaari kertoo.
Tavaravaraston ovet avataan aina, kun uusia tulijoita Loviisan seudulle saapuu.
–?Paikka on ollut vähintään kerran viikossa avoinna pakolaisille. Tästä on muodostunut myös tietynlainen kohtaamispaikka eri puolilla Loviisan keskusta-aluetta asuville ukrainalaisille, Mäntysaari jatkaa.
Maaria Mäntysaari (vas.), Merja Haapala ja Tero Fors tekevät pyyteetöntä vapaaehtoistyötä auttaakseen ukrainalaisia.
Marko Wahlström
"Ukrainan sota on nostanut tunteita pintaan"
Yli 80 vuotta sitten suomalaiset sijoittivat maahan noin 430?000 siirtolaista, joista 407?000 oli karjalaisia.
–?Aika monella on Karjalan evakoita suvussaan. Luulen, että se on yksi syy, miksi tähän (auttamistyö) on lähdetty niin täydellä sydämellä mukaan, Merja Haapala arvelee.
Mäntysaaren mukaan monet tavaroita lahjoittaneet iäkkäät ihmiset ovat muistelleet voimakkaasti vanhempiensa tai ehkä omaakin kokemusta sotaan liittyvästä aikakaudesta.
–?Ukrainan sota on nostanut ihmisillä tosi paljon tunteita pintaan, hän sanoo.
Loviisaan asutettu noin 300 ukrainalaista
Viime vuonna Suomi myönsi noin 45?000:lle Ukrainasta paenneelle oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tänä vuonna Ukrainasta on arvioitu saapuvan 30?000–40?000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa.
Loviisaan ukrainalaisia on asutettu tällä hetkellä noin 300, joista puolet asuu Ruotsinpyhtään ruukin tyhjillään olleissa Koivulanmäentien kerrostaloissa.
–?Lapsiperheitä meillä on suurin osa, noin 40 prosenttia. Lapset ovat päässeet kouluun loppusyksystä ja heille on järjestynyt päiväkotipaikkoja, yksikönjohtaja Antti Lilja Loviisan vastaanottokeskuksesta kertoo.
Ruukissa asuu lähinnä äitejä ja pieniä lapsia. Loviisan keskusta-alueella asuu yläkouluikäisiä, yksinäisiä aikuisia ja vanhuksia sekä erikielisiä pakolaisia. Toinen puoli Loviisan ukrainalaisista asuu Eteläharjulla, Määrlahdessa, keskustassa ja Rauhalassa.
Loviisan vastaanottokeskus aloitti toimintansa ensimmäisenä itäisellä Uudellamaalla viime heinäkuussa.
Porvoon ja Sipoon vastaanottokeskukset aloittivat marraskuussa
Porvooseen avattiin vastaanottokeskus viime marraskuun alussa ja kaupungissa asuu ukrainalaisia yli 300. Heidät on asutettu eri puolilla kaupunkia – muun muassa Kevätkumpu ja Gammelbacka – sijaitseviin vuokra-asuntoihin. Sipooseen vastaanottokeskus perustettiin marraskuun lopulla ja kunnassa asuu tällä hetkellä noin 160 ukrainalaista.
Porvoon vastaanottokeskuksen kapasiteetti on 400, Loviisan 370 ja Sipoon 300 asiakasta. Itäisen Uudenmaan vastaanottokeskusten toiminnasta vastaa vuonna 2013 perustettu yksityinen sosiaalialan yritys Hemcare Oy, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Vastaanottokeskuksen toimivat Maahanmuuttajaviraston (Migri) valvonnassa.
Ensimmäisessä aallossa maahamme saapuneet tilapäistä suojelua tarvitsevat ukrainalaiset ovat uuden tilanteen edessä maalis–huhtikuun vaihteessa.
–?Porvoossa on noin 60 ukrainalaista, joilla on mahdollisuus nyt hakea kuntalaisuutta, yksikönjohtaja Minna McLean kertoo. Loviisassa heitä on 20–30.
Alkuvuodesta itäiselle Uudellemaalle on tullut yksittäisiä ukrainalaisia perheiden yhdistämisten ja maan sisäisen maahanmuuton myötä.
–?Iso tulijavirta rajalta on ohjautunut Keski-Suomen vastaanottokeskuksiin, Lilja sanoo.
Maaria Mäntysaari toimi apuna, kun porvoolaiset perustivat Apua Porvoon ukrainalaisille -ryhmän.
Marko Wahlström
Loviisalaisen Emma Pikkupirtin some-postaus laittoi liikkeelle
Loviisalaiset avuntarjoajat lähtivät liikkeelle ensimmäisinä itäisellä Uudellamaalla, kun ensimmäinen ukrainalaisaalto seutukunnalle tuli viime heinäkuussa.
–?Idea lähti liikkeelle Emma Pikkupirtin postauksesta Loviisan Sanomien Facebook-ryhmässä. Hän oli huolestunut ukrainalaisten pärjäämisestä täällä, kun tulíjoille ei ollut ruokaa ja ihmiset olivat nälissään Tero Holm kertoo.
Elettiin viime vuoden elokuun loppua.
–?Päätin, että asialle on jotain tehtävä. Ensin yritin auttaa yksin, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Alkuun ostin omalla rahalla ruokaa ja toimitin ukrainalaisille.
Holm perusti 25.8. Facebookiin suljetun Apua Loviisan ukrainalaisille -ryhmän, jossa on tänä päivänä 1?464 jäsentä. Tero Holm, Mirja Haapala, Maaria Mäntysaari ja Johanna Piirto toimivat ryhmän ylläpitäjinä.
–?Erinäisten sattumien kautta tapasin muita aktiiveja.
Hän haki Maaria Mäntysaarelta kirpputorilta ylijäänyttä tavaraa.
–?Silloin ajattelin, että minäkin voi ryhtyä auttamaan. Nyt homma on ihan eri mallilla kuin elokuussa, jolloin meillä ei ollut varastoa, muita keräyksiä tai muuta toimintaa.
Vapaaehtoisten työn kannalta suurin haaste on ollut nopeus reagoida, kun he eivät tiedä milloin pakolaisia maahan saapuu.
–?Emme myöskään saa nimiä tai yhteystietoja, jolloin yhteydenotto tapahtuu meidän puhelinnumeroiden tai Facebook-ryhmän kautta. Haasteellisinta on ollut iäkkäämpien tulijoiden tavoittaminen, Mäntysaari sanoo.
Porvoolaiset perustivat ryhmän Loviisan opein
Idästä on riittänyt apua myös Porvooseen.
–?Autoin tämän vuoden puolella porvoolaisia perustamaan Apua Porvoon ukrainalaisille -ryhmän, Maaria Mäntysaari kertoo.
Porvoon suljettu Facebook-ryhmä perustettiin 18.1. ja ryhmään on tähän mennessä liittynyt 1?140 jäsentä. Ryhmän ylläpitäjät ovat Diana Kaprielova, Heidi Ruoho ja Tiina Wahlman.
–?Porvoolaiset ottivat käyttöön saman konseptin, mikä meillä on käytössä, Mäntysaari jatkaa.
Tavallisten ihmisten auttamisrinkeinä toimivien ryhmien tarkoituksena on tuoda yhteen Loviisan ja Porvoon seudulla asuvat tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ja paikalliset auttajat. Ryhmässä voi muun muassa tarjota tai pyytää apua: vaatteita, tavaroita, huonekaluja, tietoa paikallisista tapahtumista, tekemistä, harrastuksia ja työtä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot