Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
LOVIISA Vanhat talot ovat viehättäneet ihmisiä ympäri maailmaa jo pitkään. Nykypäivänäkin sisustuslehdet täyttyvät modernien uudiskohteiden lisäksi perinteikkeistä vanhoista taloista, jotka on pelastettu rappeutumiselta ja joista on kuoriutunut kodikkaita ja viihtyisiä asumuksia.
Vanhojen rakennusten suosio tuntuu olevan ja pysyvän, ja ideoita ja inspiraatiota jaetaan kiihkeämmin kuin koskaan.
Tästä merkkinä on myös kasvava itäuusmaalainen tapahtuma, Loviisan Wanhat Talot, joka täyttää loviisalaiskadut perinteeseen hurahtaneilla ihmisillä tutusti elokuun viimeisenä viikonloppuna.
Vuonna 2005 joukko loviisalaisia alkoi keskustelemaan vanhan itäuusimaalaisen rakennusperinteen säilyttämisen tärkeydestä. Inspiroituneena Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa järjestetyistä vanhojen talojen avoimien ovien päivistä perustettiin yhdistys, Loviisan Wanhat Talot ry (LWT).
–?Ryhmä alkoi sitten keskustelemaan loviisalaisten vanhojen talojen omistajien kanssa, että kiinnostaisiko heitä lähteä toteuttamaan tällaista tapahtumaa. Kaikki, joiden kanssa keskusteltiin, halusivat mukaan, LWT:n puheenjohtaja Nina Wiklund kertoo.
Jo ensimmäisenä vuonna Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma, silloin nimeltään Vanhassa vara parempi, keräsi suuret ihmisjoukot ihmettelemään Loviisan kaduille. Tapahtuman aikana yleisö pääsee vierailemaan vanhoissa taloissa ja niiden pihapiirissä. Jokainen talo on kunnostettu vanhoja rakennusperinteitä vaalien.
–?Tapahtumahan on sitten vuosi vuodelta kasvanut valtavasti. Ennen se järjestettiin puhtaasti talkootyönä, mutta nyt myös kaupungin ja yritysten rooli järjestelyissä on kasvanut, Wiklund hehkuttaa.
Miksi vanhasta itäuusmaalaisesta rakennusperinteestä huolehtiminen sitten on tärkeää?
–?Se on kulttuuriperintöä. Jos emme vaali kulttuuriperintöä, olemme ihan eksyksissä ihmisinä, Wiklund sanoo.
Vanhojen talojen kunnostaminen on lisäksi ilmastoteko ja taloudellisesti kannattavaa. Vanhan säilyttämisestä voi oppia paljon myös uuden rakentamiseen ja uusien rakennusperinteiden luomiseen.
–?Kaupungissa on hyvä olla kerrostumia. Vaikka me keskitymme 100-vuotiasta vanhempiin taloihin, tarvitaan myös 1950- ja 60-lukujen rakennuksia ja niin edelleen. On myös tärkeää, että jälkipolville rakennetaan elävää kaupunkia, Wiklund selittää.
Viimeiset kaksi vuotta tapahtuman järjestäjät ovat kohdanneet uudenlaisia haasteita, kun korona riepotteli yhteiskuntaa. Wiklund on tyytyväinen, että vastoinkäymisistä huolimatta molemmista vuosista selvittiin ilman suurempia ongelmia. Esimerkiksi viime vuonna vanhoja taloja pääsi tutkiskelemaan paikan päälle, kun rajoitukset olivat edellisvuoteen verrattuna hellemmät.
–?Meillä on kuitenkin hyvää osaamista tapahtumien järjestämisessä. Koronarajoitukset eivät aiheuttaneet meille myöskään lisäkustannuksia viime vuonna, kun aina on muutenkin ollut talovahdit, jotka sitten kontrolloivat sitä ihmismassaa. Ihmiset ovat myös tottuneet siihen jonottamiseen, eivätkä siksi ärähdelleet odotellessaan, Wiklund muistelee.
Talot on kunnostettu vanhaa vaalien.
Arkisto/Reija Kokkola
Parhaimpina vuosina tapahtumaan on myyty lippuja noin 5 000 – 7 000 kappaletta.
–?Tähän vaikuttaa toki sekin, että Loviisassa on samaan aikaan Suomen suurin kirpparitapahtuma. Kirppareita on joka kadun kulmalla ja puistoissa. Tapahtuman aikaan kaupunki täyttyy myös antiikkimyymälöillä ja keräilymessuilla, Wiklund selittää.
Monet saapuvatkin Loviisaan paitsi inspiroitumaan vanhoista taloista, myös nauttimaan vanhan kaupungin tunnelmasta.
–?Loviisassa on niin paljon kaikenlaista. On kivijalkakaupat sun muut, joita kaikkia ei edes ehdi parissa päivässä kokea. Siksi ohjeistaisinkin, että suunnittelisi vähän, että mitä haluaa ehdottomasti täällä tehdä, ja mistä jatkaa, jos jää aikaa, Wiklund muistuttaa.
Wiklund tahtoo suositella tapahtumaa kaikille, jotka haaveilevat vanhan talon ostamisesta tai tahtovat tutkiskella pikkukaupungin elämäntyyliä. Avoimien ovien päivät ovat loistava mahdollisuus saada ideoita muilta vanhan vaalijoilta ja tutustua pienen kaupungin ainutlaatuiseen elämään.
–?On hyvä muistaa, että vanhan talon omistaminen on mahdollisuus ihan tavalliselle ihmiselle, Wiklund huomauttaa.
–?Nyt on hyvä mahdollisuus tulla inspiroitumaan sisustuksesta ja ihanasta elämäntyylistä. Pikkukaupungin tunnelmaa on ihanaa aistia.
»» Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma 27.–28.8. kello 10–17. Liput ja lisätiedot yhdistyksen verkkosivuilta
FAKTA
Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma
* Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin jo 2005 ja perinteisesti se on järjestetty elokuun viimeisenä viikonloppuna. Niin myös tänä vuonna. Talot ovat avoinna viikonloppuna 27.–28.8 kello 10–17.
* Tänä vuonna mukana on mukana 40 taloa. Paluun tekevien kotien joukossa on muun muassa Villa Limppu (kohde nro 1), joka on saanut uudet asukkaat. Taloa asustaa nyt Tuuli Huovila, Olli Suominen ja nelivuotias Siiri. Myös Koskenkylästä löytyy uusi kohde, Hammartorp (kohde nro 31). Pienessä, noin 50 neliömetrin kokoisessa torpassa asuu nelihenkinen perhe Grönqvist & Müller.
* Sunnuntaina vierailijat voivat osallistua Loviisan kulttuuri ja ympäristöliike ry:n järjestämään seminaariin Lovisavikens skolanissa. Seminaarin teemana ovat Puu-Talma, siirtotalot, tapetit ja muut seinäkoristeet läpi aikojen. Seminaarin jälkeen talotohtori Panu Kaila vasta yleisön etukäteen lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää maanantaihin 22.8 asti sähköpostitse osoitteella ak.pola@sulo.fi.
* Seminaarin lisäksi viikonloppuna Loviisasta löytyy muun muassa keräilymessut, antiikkimarkkinoita, kirpputoreja, gallerioita ja pop up -kahviloita.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot