Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Välillä on hämmentävää antaa ihmisten kuulla tarinasi, kun olet juuri laskeutunut aivan tuntemattomaan paikkaan. On hienoa tehdä toisia ihmisiä onnelliseksi omilla tarinoilla, Helina Nieminen sanoo.
Marko Wahlström
LOVIISA–PYHTÄÄ Ihmisen ikiaikainen toive on päästä lentämään linnun lailla. Levittää siipensä ja antaa tuulen kuljettaa itseään pilvien alla.
–?Suuri seikkailu, loviisalainen Helina Nieminen, 36, vastaa, kun häneltä kysyy, mikä varjoliitämisessä kiehtoo.
Nieminen on ensimmäinen nainen Suomessa, joka on lentänyt vapaasti lentävällä varjoliitimellä yli sata kilometriä.
–?Jokainen lento on omanlaisensa seikkailu. Koskaan et tiedä, mihin päädyt, koska se on ilmasta kiinni. Jos haluaa lentää pitkälle, ei voi miettiä sitä, miten pääsee takaisin, hän kuvailee.
Vasta laskeuduttuaan varjoliitäjä voi alkaa pohtia paluuta.
–?Pääasiassa takaisin kentälle mennään liftaamalla tai kaverit hakevat. Ja hyvin usein tulee uteliaita ihmisiä katsomaan, että mistä tuo yhtäkkiä pöllähti heidän "takapihalle". Ihmiset näkevät sinusta sen ilon ja riemun siitä, mitä olet juuri saavuttanut.
Varjoliidin eli siipi on oleellinen osa niin varjoliidossa kuin moottoroidussa varjoliidossa. Helina Nieminen tykkää lentää matalalla moottorivarjoliitimellä ja matkaa hän lentää ilman moottoria.
Marko Wahlström
Laskuvarjohyppy innosti varjoliidon pariin
Loviisalainen innostui varjoliidosta alettuaan hyppäämään laskuvarjolla Jämijärvellä vuonna 2011.
–?Kentällä tutustuin varjoliitoon ja seuraavana vuonna menin kurssille.
Hän kiersi varjoliitimen kanssa muutaman vuoden ympäri Suomen kenttiä. Kavereiden innostamana Nieminen päätti lähteä kilpailemaan Ranskaan vuonna 2016.
–?Voitin silloin naisten SM-sarjan ja olin pohjoismaiden kolmas naisissa.
Valmiina lähtöön. Helina Niemisellä on selässään moottori potkureineen ja kädessä siipi eli varjoliidin.
Marko Wahlström
Italialainen moottoritehdas pyysi tiimiinsä
Vuonna 2016 hän tutustui moottoroituun varjoliitoon. Hän suoritti varjoliitokurssin lisäkoulutuksena seitsemän lisälentoa ja muutaman teoriatunnin.
–?Samana vuonna Skyenginen tehdas kysyi minulta, että haluanko liittyä heidän tiimiinsä.
Näin hänestä tuli italialaisen Sky Enginesin tiimin jäsen.
–?Ennen vuoden 2017 ensimmäistä moottorivarjoliidon SM-kilpailuani sain uuden moottorin.
Moottoroidun varjoliidon ensimmäisiin SM-kilpailuihinsa Nieminen osallistui Merikarvialla alkuvuodesta 2017.
–?Seuraavana keväänä pääsin tutustumiskäynnille Italian tehtaalle ja edustamaan tiimiäni Ranskassa pidetyssä messutapahtumassa.
Ranskan-matkalla naista lykästi jälleen, ja hän pääsi kansainvälisen siipivalmistajan ITV Paragliders -tiimiin.
–?Tiimikavereitani ovat kreikkalainen, ranskalainen ja espanjalainen.
Vuonna 2017 hänet kutsuttiin Egyptiin moottoroidun varjoliidon slalom-kilpailuun, joka on veden päällä olevien tolppien kiertämistä.
–?Varjoliidon MM-kilpailuissa seuraavana vuonna (2018) sijoituin pronssille.
Kilpailukutsuja ja esiintymisiä alkoi sadella
Harrastus sai näin uuden ulottuvuuden, sillä kilpailukutsuja ja esiintymisreissuja alkoi sadella eri puolille Eurooppaa.
Hän kaipaa kilpailuita, jotka ovat olleet koronapandemian takia vähissä.
–?Varjoliidon PM- ja SM-kilpailut piti olla Espanjassa viime vuonna, mutta ne peruttiin. Tänä vuoden kilpailuihin en ole vielä lähdössä, Nieminen sanoo.
Suomalaisia kilpailuihin osallistuu 30–40 lentäjää. Kilpailuihin voi osallistua enintään 120–150 henkilöä.
– Ennakkovalmistautuminen ja varusteiden tarkistukset ovat erityisen tärkeitä ennen lentoa, Helina Nieminen kertoo.
Marko Wahlström
"Tänä kesänä sää on ollut hyvin tuulinen"
Moottorivarjoliitimelle sopiva lentokeli on kesällä aamuisin ja iltaisin, kun on tyyntä, eikä ilmassa ole termiikkiä.
–?Tänä kesänä sää on ollut hyvin tuulinen, Nieminen selvittää.
Moottorivarjoliitimellä ei ole mukavaa lentää keskipäivällä, jolloin termiikit (nouseva ilmavirta) ovat niin voimakkaita ja lennosta tulee epämukavaa.
–?Sen sijaan varjoliitimellä hyödynnämme termiikin nostetta, joka vie meidät ylös pilven pohjaan, Nieminen jatkaa.
Moottoroidulla varjoliitimellä voi lentää pitkää matkaa tai lentää matalalla ja tehdä temppuja. Slalom-kisoissa lennetään aina veden päällä.
–?Silloin on parempi, että ilmassa ei ole mitään ryppyjä.
Hänen mukaan lajeina varjoliito ja moottoroitu varjoliito täydentävät toinen toisiaan.
Lentäjät tarkastelevat kotimaan lentosäätä Suomen Ilmailuliiton karttapalvelusta ja monista muista sääpalveluista.
–?Sen avulla voi suunnitella lentoreitin, Nieminen sanoo.
Suomessa hän harjoittelee usein talvella jäällä matalalentoa.
–?Nyt kotikenttäni on Pyhtäällä, hän sanoo.
–?Ilman moottoria lentävät joudutaan vetämään mönkijällä tai autolla ilmaan.
Kaksipaikkaisella moottoroidulla varjoliitimellä on tarkoitus alkaa järjestää yleisölennätyksiä Pyhtään lentokentällä tulevaisuudessa.
Marko Wahlström
Varjoliidon harrastajia Suomessa noin 800
Niemistä kiehtoo ilmailua harrastavien ihmisten avoimuus.
–?Kaikki ovat hengailijoita, ja ihmisillä on hyvä chillaus-meininki ja kaikki ovat iloisia, hän kehuu.
Varjoliitoa harrastaa Suomessa noin 800 henkilöä, joista aktiivisia on noin 100–200. Moottoroidulla varjoliitimellä aktiivisia lentäjiä on noin 100.
Naispuolisia moottorivarjoliitäjiä on maailmalla jonkin verran.
–?Suomessa meitä on aivan liian vähän. Tämä laji sopii hyvin myös naisille, Nieminen sanoo.
Varjoliitoa voi harrastaa 15-vuotiaasta alkaen. Tandemin kyytiin pääsee nuoremmatkin.
– Peruskursseja järjestetään jatkuvasti eri puolilla maatamme, Helina Nieminen kertoo.
Hänen mielestä varjoliito ei ole vaarallista.
–?Onnettomuuksia sattuu lähinnä laskeutumisessa tai startissa, jos kaadut kompastuttua omiin jalkoihisi. Toki äärimmilleen vietynä kilpailuolosuhteissa onnettomuusriskit kasvavat, Nieminen muistuttaa lajin vaaroista.
Moottoroidun varjoliitimen potkuri pyörii noin 12 000 kierrosta minuutissa.
Marko Wahlström
Ensikertalaisen kannattaa ostaa varusteet käytettyinä
Perusvarjoliitokurssi maksaa keskimäärin noin 2?000 euroa. Moottorivarjolitokurssi maksaa keskimäärin 200–300 euroa lisää vatrjoliitokurssin päälle.
–?Varjoliitokurssilla pitää olla 40 lentoa ja noin 20 teoriatuntia. Viisi ensimmäistä lentoa suoritetaan matalalla, jotta varjoliitimen hallinta tulee tutuksi, Nieminen kertoo.
Varjoliitäjät luokitellaan kokemuksensa ja osaamisensa mukaan vaatimustasoilla pp1–pp5.
–?Ilmailukerhojen jäsenmaksu lentohinauksineen on 130–200 euroa/vuosi, Nieminen jatkaa.
Ensikertalaisen kannattaa ostaa varusteet käytettyinä (1?000–2?000 euroa), kun uusi varustesetti maksaa 4?000–5?000 euroa.
–?Tärkeintä on edetä askel askeleelta, ja edetä kohti omaa tasoa, Nieminen muistuttaa.
Helina Niemisen elämää voi seurata Instagram-tilillä @finnishparaglidinggirl.
FAKTA
Helina Nieminen
* Syntynyt 36 vuotta sitten.
* Asuu tällä hetkellä Loviisan Koskenkylässä.
* Kotikenttänä Pyhtään lentokenttä.
* Työskentelee sisäsurffiohjaajana ja kouluttautuu lentotunneliohjaajaksi Aeronautica Areenalla Pyhtäällä. Toiminut eräoppaana Harrinivassa Muoniossa.
* Ennätykset: kolme Suomen-ennätystä naisten sarjassa vuonna 2016 (119 kilometrin matkalento, 50 kilometrin ennalta suunniteltu kolmio ja 50 kilometrin nopeuskolmio).
* Kilpailusaavutukset: SM-kultaa ja PM-pronssia 2016 ja 2019 sekä slalom-varjoliidon MM-pronssia 2018.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot