Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Olemme kuvitelleet asuvamme omassa kodissamme elämämme loppuun asti. Koko eläkkeellä olon ajan olen nyt saanut taistella, Eestinkolmiossa asuva Kalervo Pellikka sanoo. Kuvassa myös 10-vuotias Veeti-koira.
Marko Wahlström
LOVIISA, VALKO Loviisan sataman vieressä on totuttu asumaan kautta historian. Satama on tarjonnut työtä ja elinvoimaa koko Valkon kylälle vuosikymmenten ajan.
–?Sataman normaalista logistiikasta emme edes tiedä mitään. Kylällä on aina totuttu elämään sataman naapurina. Satamasta moni sai ylijäämäpuuta talonsa rakentamiseen, Eestinkolmiossa asuvat Anne ja Kalervo Pellikka sanovat.
Sittemmin vanhan ajan kyläyhteisön elämä on muuttunut taisteluksi omasta, rakkaaksi muodostuneesta asuinpaikasta.
–?En usko, että aivan lähiaikoina on odotettavissa muutosta tilanteeseen, Kalervo sanoo.
"Isä teki itse talon vuonna 1948"
Pellikat asuvat Annen kotitalossa Eestinkolmion keskellä. Pariskunta muutti yhteen vuonna 1977.
–?Talo jäi meille Annen vanhempien jälkeen. Ajattelimme, että saisimme viettää rauhallisia eläkepäiviä, Kalervo sanoo.
Vajaan 2?000 neliömetrin kokoisella tontilla sijaitseva talo on rakennettu vuonna 1948.
–?Isä teki itse talon. Hän oli satamassa töissä puuhommissa, Anne kertoo.
"Onhan se aivan järkyttävää"
Taistelu asumisesta on jatkunut pariskunnan koko tämänastisten eläkevuosien ajan. Kalervo on ollut eläkkeellä kolme vuotta ja Anne reilun vuoden.
–?Onhan se aivan järkyttävää, kun saat puhelinsoiton ja sinulle ehdotetaan oman talon myymistä. Ehtona on pakkolunastaminen kaupungille. En ole kuullut, että ihmisiä häädetään omista kodeistaan, Anne sanoo ja viittaa kaupungin yhteydenottoon lokakuun alussa.
Pellikoiden kotitalo on ollut lapsille ja lapsenlapsille sekä lemmikeille rakas paikka.
–?Sillä summalla, mitä kaupunki taloista tarjoaa ei saa mitään vastaavaa taloa mistään. Pitäisi osata nyt nauttia joulusta ja joulupukkikin on tulossa, hän jatkaa.
Alueella ei ole voimassa etuosto-oikeutta Loviisan kaupungilla.
–?Maankäyttö- ja rakennuslain 99. kohdan mukaan alueella ei myöskään ole mitään, mikä oikeuttaisi pakkolunastuksiin, Kalervo sanoo.
Kyseinen lain kohta oikeuttaa pakkolunastuksiin ainoastaan maanteiden ja sähkölinjojen alle jäävien kiinteistöjen osalta.
– Loppua ei ole näköpiirissä aivan lähiaikoina. Kaikki on kiinni Loviisan kaupungista ja satamasta, joiden käsissä asiat ovat, loviisalainen Kalervo Pellikka sanoo.
Marko Wahlström
Eestinkolmio on maakuntakaavalla suojeltu
Eestinkolmion alueella sijaitsee 15 omakotitaloa ja Centrum-niminen kerrostalo. Eestinkolmion omakotitaloista kolme on myyty kaupungin ostotarjouksen perusteella kaupungin kolmelle tytäryhtiölle (Fatsighets Ab Pernå Bostäder, Loviisan Asunnot Oy ja Loviisan Satamakiinteistöt Oy). Myös yksi Svenäsintien omakotitaloista on myyty.
–?Kun asia tuli julki puolet kyläläisistä kävi hakemassa masennus- ja unilääkkeitä, Kalervo kertoo.
Puolet Eestinkolmion taloista on merkitty suojelua edellyttävällä merkinnällä (SR3), joka Museoviraston mukaan tarkoittaa talojen ylläpitoa.
–?Loputkin taloista tulee suojelumerkinnän piiriin parinkymmenen vuoden sisällä, Pellikka uskoo.
Nykyisen Itä-Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tehtiin rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, jonka perusteella Valkon satama ja sitä ympäröivät alueet Eestinkolmio mukaan lukien on merkitty erityisominaisuutta tarkoittavalla merkinnällä.
–?Sen mukaan alue on periaatteessa maakuntakaavalla suojeltu, mikä estää kaupunkia muuttamasta aluetta satama- ja teollisuusalueeksi, Kalervo sanoo.
Eestinkolmion vierellä sijaitsevalla Svenäsintien suoralta Loviisan kaupunki lunasti ensimmäiset talot ja kiinteistöt jo 30 vuotta sitten. Osa taloista on ehtinyt lahota sijoilleen.
Loviisan sataman hiilikentällä on käsitelty antrasiittia, jonka pölyämisestä Eestinkolmion asukkaat tekivät valituksen vuonna 2017.
Marko Wahlström
Metalliromun käsittelyluvasta asukkaat eivät ole valittaneet
Loviisan kaupunki haki vuosi sitten asemakaavamuutosta, jotta sataman viereinen alue voitaisiin muuttaa satama-alueeksi.
–?Konsernijaoksen kokouksessa elokuussa kaupunki määräsi Loviisan Asunnot Oy:n ostamaan Eestinkolmion talot, Kalervo Pellikka sanoo.
Taustalla on Aluehallintoviraston Loviisan satamalle tänä vuonna antama melurajoitettu metalliromun käsittelylupa.
–?Eestinkolmion asukkaat eivät ole valittaneet meluluvasta. Olemme ainoastaan valittaneet satamakentällä tapahtuvasta antrasiitin käsittelystä johtuvasta hiilipölystä syksyllä 2017. Loviisan satamassa on käsitelty hiiltä aina vuodesta 1982 asti, Kalervo jatkaa.
Siitä asti satamalla ja sen naapurustolla on ollut tulehtuneet suhteet.
–?Ainoa keskusteluyhteys on tapahtunut viranomaisten kautta. Pakolliset kuulemistilaisuudet ovat olleet ainoita kontakteja. Vastauksia kyselyihimme emme ole saaneet satamasta.
"Enää satama ei saa tehdä, mitä se tykkää"
Elämän taipaleen tuodessa Pellikan Loviisaan ensimmäisen kerran yli 40 vuotta sitten kaupungissa oli vallalla selvä mielipide satamasta.
–?Vanha mentaliteetti oli se, että satama on aina saanut tehdä, mitä se on tykännyt. Enää asia ei ole niin, sillä kaikkien tuleen noudattaa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, hän muistuttaa.
Sarkastisesti Pellikka huomauttaa, että säädöksiin saa aina poikkeuslupia.
–?Emme voi muuta kuin toivoa, että tämä päättyisi hyvin ja voisimme jatkaa elämäämme rauhassa, Anne ja Kalervo tuumaavat.
Loviisan kaupunki: Puuttuva kaavoitus haaste alueen kehitykselle
LOVIISA, VALKO Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan valmistelu etenee kahdella luonnosvaihtoehdolla, kuten elinkeino- ja infrastruktuurilautakunta päätti kokouksessaan viime marraskuussa.
Kahden luonnosvaihtoehdon mallin katsottiin olevan tarkoituksenmukaisinta lautakunnan päättäessä ottaa kaavan jatkotyössä huomioon Loviisan Satamakiinteistöt Oy:n jättämän päivitetyn osayleiskaavan kiirehtimispyynnön.
Kaupunki tutkii samalla myös Svenäsintien aluetta asuinkäytön sekä satama-alueen toimintojen ja rautatien suoja-aluetarpeiden näkökulmasta. Alueella ei ole mitään voimassa olevaa kaavaa.
Luonnosvaihtoehdoista toisessa Eestinkolmion asuinalue, jossa on voimassa oleva asemakaava, säilyy suurimmilta osin ja toisessa osaa aluetta tutkitaan satamaan liittyvien toimintojen, kuten toimitilojen ja suoja-alueiden sijoittamisen näkökulmasta.
Kaupungin tavoitteena on, että osayleiskaavan luonnoksia voitaisiin esitellä julkisesti mahdollisesti jo ensi vuoden keväänä. Tuolloin myös asukkaat voivat esittää mielipiteensä luonnoksista. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan edellinen vaihe on ollut viime vuoden kesällä, kun osayleiskaavan rakennemallit olivat nähtävillä.
–?Kaupunki haluaa tulla asiassa satama-alueen naapureita vastaan, jotta tilanne ei muuttuisi kenellekään kohtuuttomaksi, kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom sanoo
Osayleiskaavan osalta kaupungilla on konsulttina Sitowise Oy. MARKO WAHLSTRÖM
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot