Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
EU-maiden johtajat pääsivät monipäiväisten ja riitaisten neuvottelujen jälkeen yksimielisyyteen vuosien 2021-27 rahoituskehyksestä ja "elpymisvälineestä". Käytän jälkimmäisestä mieluummin nimitystä elvytyspaketti, koska virallinen käsite tuo mieleen seksilelun.
Eurooppa-neuvoston päätökset ovat rahamäärältään suurimpia, mitä Euroopassa on koskaan tehty yhdessä kokouksessa. Seitsenvuotisen rahoituskehyksen määräksi sovittiin 1074 miljardia euroa.
Elpymispaketin kooksi hyväksyttiin Suomen vastustuksesta huolimatta 750 miljardia euroa. Siitä on lainaa 360 miljardia euroa ja avustuksia 390 miljardia. Avustusmäärää justeerattiin neuvotteluissa alaspäin mutta kukaan ei liene itkenyt, että on saamassa liian vähän.
Suomi ei saa oikeasti mitään. Olemme EU:n menojen iloinen nettomaksaja, mikä näkyy pääministeri Sanna Marinin sd. raportoinnista. Maksamme rahoituskehyksestä 16,7 miljardia euroa ja saamme takaisin 11,6 miljardia.
Maksamme elvytyspakettia osamaksulla yhteensä 6,6 miljardia euroa ja saamme vuosina 2021-2023 yhteensä 3,2 miljardia. Otetaan siitä prosentti Porvooseen, kun porvoolaisetkin maksavat muiden kuluja.
Jos joku maa jättää lainansa maksamatta, pamahtaa Suomellekin takausvastuu maksuun. Kaikkiaan voisi Suomen kokonaisvastuu elpymispaketista nousta 13 miljardiin euroon.
Italia on korjaamassa jättipotin elpymispaketista, maan pääministerin mukaan yhteensä 209 miljardia avustuksina ja lainoina. Suomi ottaa velkaa voidakseen avustaa Italiaa, vaikka maa voisi korottaa veronsa pohjoismaiselle tasolle.
Mafia hoitelee maan tavan mukaan itselleen miljardisiivun avustuksista. Viranomaisvalvonta on siellä heiveröistä.
Suurimmat avunsaajat ovat Suomen viennin kannalta vähävaikutteisia. Kreikan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Romanian yhteenlaskettu osuus oli viime vuonna Suomen vientituloista vain hieman yli viisi prosenttia. Näihin maihin annetut avustukset eivät elvytä vientiteollisuuttamme. Jättipotin saaja voi vääristää avustuksillaan esimerkiksi telakkateollisuuden kilpailua siten, että Suomen telakat kärsivät siitä.
Marinin punavihreän hallituksen toimintaa arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että EU-komission talousennusteessa Suomen talouskasvu on ensi vuonna hitainta kaikista EU-maista. On järjetöntä, että tuemme muita maita. Mihin me pyrimme?
Suomi meni Brysseliin ajamaan asioita, joilla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Valikoivan moralismin maana Suomi jatkoi Puolan ja Unkarin kalvamista. Suomi haluaa sitoa EU-tuet oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseen. Siitä tulikin jonkinlainen kirjaus. Jos tuet jäädytetään, hallitukset kaatuvat tai kyseiset maat eroavat EU:sta.
EU ei ole virallisesti valtio, mutta kyllä senkin pitäisi noudattaa omia sääntöjään. Ei vaan noudata. No bailout -artikla kieltää yhteisvastuun maiden veloista. EU:n budjetin tulot ja menot on pidettävä tasapainossa. Elvytyspaketti on tosiasialisesti lisäbudjetti eikä sitä saisi rahoittaa lainoilla.
Mistä rahat yhteisten velkojen maksuun? Lisätuloja saa jäsenmaksuja korottamalla tai antamalla EU:lle verotusoikeuden. Vastustan molempia tapoja, mutta verotusoikeus olisi vaarallisempi. Sillä olisi taipumus laajentua. Seuraava taantuma saattaa tulla kymmenen vuoden päästä, mikäli säästymme koronaviruksen toiselta aallolta.
Suomi kierrättää omia rahojaan EU:n kautta ja saa niistä osan takaisin. Jäsenmaksun sadan miljoonan euron korotus merkitsee seitsenvuotisbudjetissa yhteensä 700 miljoonan lisämenoa Suomelle. Marinin henkilökohtaisesti neuvottelema ja kehuma 250 miljoonaa euron lisäys maataloustukeen on budjettikaudella 35 miljoonaa vuodessa. Ja 100 miljoonaa Pohjois- ja Itä-Suomeen on 14 miljoonaa vuodessa.
ILKKA ALAVA
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot