Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kun hirvi hyppää puskista tielle, kuljettajalle ei jää paljoa aikaa reagoida.
Liikenneturva/Nina Mönkkönen
ASKOLA–TAMPERE Askolalainen Matti Jäppilä tietää miltä tuntuu kun hirvi hyppää auton eteen. Jäppilä oli muutama viikko sitten ajamassa moottoritietä pitkin Tampereelle päin, kun hirvi ilmestyi yllättäen auton eteen.
–?Joo, silloin kävi huonosti, mutta sitten kävi kuitenkin hyvin, mies toteaa puhelimessa. Auton ratissa tälläkin kertaa, katse visusti tiessä ja handsfree käytössä.
Toijalan kohdalla keskellä kirkasta päivää 120 kilometrin tuntivauhdissa sarvipäinen hirvisonni juoksi tielle.
–?Ei siinä mitään ehtinyt tehdä, se pääsi yllättämään täysin. Siinä vaiheessa kun huomasin hirven, ei ollut mitään muuta tehtävissä kuin tähdätä takajalkoihin ja niihin osuin.
Auto meni lunastukseen, mutta mies selvisi onneksi vammoitta.
–?Ei tullut onneksi hirvi syliin. Lasia oli käsissä, kasvoissa ja hiuksissa ja hirvenkarvoja suussa.
–?Eläin kuoli heti, sisälmykset levisivät ympäriinsä, osa tuli hyttiin ja osa oli katolla.
Matti Jäppilän auto meni lunastukseen, mutta mies selvisi onneksi säikähdyksellä hirvikolarista.
Matti Jäppilä
"Jatkossa keskityn vielä tarkemmin ajamiseen"
Tapaus ei jäänyt kummittelemaan, mutta se oli opettavainen kokemus.
–?Olen kyllä käyttänyt ennenkin handsfreeta, mutta keskityn jatkossa vielä tarkemmin ajamiseen.
–?Moottoritiellä sitä jotenkin tuudittautuu siihen, että hirviaidat toimivat. Mutta kun vauhtia on 120, ei ehdi reagoida. Olen nyt tarkastellut jälkeen päin omaa ajoani, niin katse on usein kaukana tiessä. Sellainen 20–40 metriä jää aika pimentoon kummallakin puolella, kun vauhti on kova.
Matti Jäppilä
Vauhdilla on merkitystä hirvikolarissa
Vaikkakaan onnettomuutta ei olisi voinut välttää, Jäppilä tietää mikä on vauhdin merkitys hirvikolarissa.
–?Tietenkään moottoritiellä ei voi hidastella ja jäädä muiden esteeksi, mutta muualla sillä on suuri merkitys ajaako kahdeksaakymppiä vai satasta.
Lokakuun toisena lauantaina alkavalla metsästyskaudella on käytössä 47?691 hirven pyyntilupaa. Jäppilä kyseenalaistaa nykyisen hirvikannan koon. Kanta oli 1970-luvun alussa noin 20?000 yksilöä ja syksyn 2019 jahdin jälkeinen kanta oli noin 87?200 hirveä.
–?Sitä pitäisi pohtia mikä olisi oikea hirvikanta. Mielestäni sen pitäisi olla alhainen, mutta ei niin alhainen, että hirvi olisi uhanalainen. 20?000 eläintä voisi olla oikea taso.
–?Hirvi on vahinkoeläin liikenteessä ja metsässä.
Viime vuonna yli 2 000 hirvionnettomuutta
Suomessa tapahtui viime vuonna yli 2?000 hirvionnettomuutta riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnan tilastojen mukaan.
Hirvionnettomuuksia tapahtuu ympäri vuoden, mutta selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu syyskuusta joulukuuhun yltävällä jaksolla, kello 16 ja puolen yön välisenä aikana.
Syksyllä kiima-aika ja metsästys saavat eläimet liikkeelle. Hirvikolareita voidaan ennaltaehkäistä rakentamalla aitoja ja yli- tai alikulkupaikkoja. Lisäksi hirvistä varoittavat tekniset järjestelmät ovat kehittyneet.
–?Kuolemaan johtaneita hirvionnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut 1–3 kappaletta vuodessa ja enemmän 100 kilometrin tuntinopeus- kuin 80 kilometrin tuntinopeusrajoituksella. Onnettomuuteen joutuneista puolet oli henkilö- tai pakettiautoja ja puolet moottoripyöräilijöitä, onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo.
–?Jokainen kuljettaja voi itse pienentää riskiä omalla ajokäyttäytymisellään – olemalla tarkkaavaisena erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä pudottamalla ajonopeutta erityisesti hirvivaara-alueilla, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen jatkaa.
Ensimmäinen tehtävä on estää lisäonnettomuudet
Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Tomi Timosen mukaan hirvionnettomuuspaikalla toimivat yleiset toimintaohjeet.
–?Jos satut onnettomuuspaikalle, ensimmäinen tehtävä on aina estää lisäonnettomuudet varoittamalla muita. Käytä hätävilkkuja jo hidastaessasi ja pysäköidessäsi ajoneuvosi tien pientareelle, hän sanoo.
–?Jos mahdollista käytä huomioliiviä ja vie varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Soita apua 112 tai käytä 112-sovellusta, joka auttaa hätäkeskusta paikantamisessa, Timonen lisää.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot