Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden pitää toimia saumattomasti. – Meidän tulee päästä pois lähettämisen kulttuurista ja ihmisten pallottelusta.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen keskeisiä sisältöjä ja toimeenpanoa esiteltiin ministerikierroksella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestämässä tilaisuudessa Porvoossa äskettäin.
–?Ihmistä ei tule pallotella sillä ajatuksella, että tämä ei kuulu meille, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoi Itäväylä-lehden haastattelussa.
Hänen mukaan käynnissä olevan sote-uudistuksen tavoittena on se, että ihmisen hakeutuessa hyvinvointikeskukseen hänet kohdataan kokonaisuutena.
–?Siellä otetaan vastuu palvelemisesta sen sijaan, että hänet lähetetään jonnekin. Pois lähettämisen kulttuuri tarvitsisi muutosta uudistuksen yhteydessä, ja toivottavasti siihen päästään eri alueilla, Sarkkinen jatkoi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen toivoi, että ihmisen ensikäyntiin varattaisiin tarpeeksi aikaa.
–?Tällöin ihminen saisi kertoa huolensa ja vaivansa sekä joku kuuntelee ja paneutuu asiakkaaseen ja potilaaseen. Silloin kaikki sujuu paljon helpommin jatkossakin.
"Suomessa isot sosioekonomiset erot"
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) korosti, että sote-uudistuksen lähtötavoite on parantaa perustason palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa terveyseroja alueiden välillä.
–?Suomessa on myös isot erot alueiden sisällä sosioekonomisesti. Erityisesti palveluita käyttävien kannalta palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla.
Uudistuksen tavoitteena on myös nopeuttaa kansalaisten hoitoonpääsy.
–?Siihen tähtää myös hoitotakuu-uudistus, joka on ensi vuoden aikana tarkoitus viedä eduskunnalle, Sarkkinen sanoi.
Yhteistyö eri tahojen kanssa tärkeää
Sarkkinen muistutti, että lainsäädäntö luo rakenteen.
–?Työ palveluketjujen kehittämiseksi tehdään kullakin alueella konkreettisesti, jossa on paljon työtä.
Yritykset ja yhteisöt tulevat hyötymään sote-uudistuksesta esimerkiksi palveluntuottajina.
–?Vaikka uudistuksella on tarkoitus luoda vahvempia hartioita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, niin hyvinvointialue ei silti voi itse kaikkea tekemään, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan, Sarkkinen sanoi.
Ministeri peräänkuulutti yhteistyötä eri tahojen kanssa.
– Tulevan hyvinvointialueen palvelustrategia määrittelee, miten palveluita tuotetaan, kenen toimesta ja millä periaatteilla. Järjestöillä (esimerkiksi potilasjärjestöt) on palveluiden tuottamisen lisäksi suurempi merkitys terveyden edistäjinä.
Itäisellä Uudellamalla hyvinvointialue tulee tekemään yhteistyötä niin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), alueen kuntien, Kelan ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa.
"Mielenterveyspalvelut iso haaste"
Sosiaali- ja sosiaaliterveysministeri myönsi, että maassamme kaikki ei ole tällä hetkellä hyvin.
–?Mielenterveyspalvelut ovat kansallisesti iso haaste, koska meillä ei ole palveluita perustasolla riittävästi, mikä heijastuu valtavina jonoina erikoishoitoon, hän kertoo.
Tilanne heijastaa Sarkkisen mukaan myös yhteiskunnan laajempia ongelmia.
–?Se vaatii valtavaa palveluiden kehittämistä, jota tarvitaan myös terveyskeskusten palveluiden saatavuudessa.
Sarkkisen mukaan maamme monilla alueilla on hyvin pitkiä jonoja kiireettömään hoitoon pääsyssä, mikä asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan esimerkiksi työterveyshuoltoa käyttävien kanssa.
–?Tämä on myös kustannuskysymys: jos emme pysty ihmisiä auttamaan perustasolla matalalla kynnyksellä kestävästi, aiheuttaa se kustannusten kasvua raskaassa erityistason palvelua vaativassa hoidossa.
Ministeri nosti esille myös vanhuspalveluiden kehittämistarpeen.
Ministeri ei erityisen huolissaan itäisen Uudenmaan tilasta
Ministeri ei ole erityisen huolestunut itäisen Uudenmaan tilanteesta kuultuaan alueen toimijoita.
–?ICT-toimintojen kehittäminen on ehkä se kaikkein suurin huolenaihe, joka olen kuullut, Sarkkinen sanoo.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen korosti pienen alueen ketteryyttä.
–?Meidän valmistelutoimielin (vate) on työtä tekevä toimielin. Vaikka aloitimme muita hyvinvointialueita myöhemmin, otamme aikataulussa kiinni,
Hankehakemus itäiseltä Uudeltamaalta jätettiin ministeriölle myöhässä.
–?Tunnistamme kehittämistä kohteet, joissa meillä on haasteita, Silvennoinen sanoo.
–¿Jos meillä on hoito- ja palveluvelkaa, meillä on myös johtamisvelkaa. Korona on hoidettu täällä hyvin ja henkilöstö on ollut äärimmäisen sitoutunutta, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.
Marko Wahlström
Silvennoinen: "Ikäihmisten mielenterveydestä puhutaan vähemmän"
Silvennoinen nostaa hyvinvointialueen yhdeksi kehityskohteeksi ikäihmisten asumispalvelut.
– Porvoon kaupungissa olemme jo tehneet paljon, mutta on meilläkin vielä paljon tekemistä. Hyvästä hoidosta ja hoivasta pitäisi puhua huomattavasti enemmän ja määritellä palvelutaso.
Hän nostaa esille myös ikäihmisten mielenterveysongelmat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle keskusteluissa.
–?Ongelmia on, vaikka niitä on tutkittu vähemmän kuin esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia.
Ministeri Hanna Sarkkinen muistuttaa, että mielenterveysongelmat eivät ole ratkaistavissa vain mielenterveyspalveluilla.
–?Elämänlaatu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat ratkaisevia asioita. Yksinäisyys on valtava tekijä, eikä se ratkea palveluilla, vaan sosiaalisella yhteisöllä.
Silvennoinen kertoo, että ikäihmisten yksinäisyyden hoitamisesta ja viihtymisen lisäämisestä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa on puhuttu paljon itäisellä Uudellamaalla.
–?Koronan myötä yksinäisyyden tunne ja syrjäytymisen uhka on lisääntynyt.
"Sote-palveluiden tulee toimia saumattomasti"
Sarkkinen muistuttaa, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut tulee toimia saumattomasti.
–?Ihmistä ei tarkastella vain fyysisenä, vaan sosiaalisena ja yhteisöllisenä olentona. Monesti se vaatii, että hoidetaan myös esimerkiksi taloudellisia haasteita, hän sanoo.
Silvennoisen mukaan moniammatillinen yhteistyö tulee korostumaan entisestään.
–?Työ on paljion enemmän kuin vain kahden ammatttiryhmän välilä tapahtuvaa. Jos osaamme tehdä moniammatillista yhteistyötä, silloin palvelemme asiakastamme, ratkaisemme monen asian ja resurssiemme riittävyys on ihan eri tasolla.
Hänen mukaan hyvinvointialueen tulee huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja mahdollistaa jokaisen itsensä kehittäminen.
–?Henkilöstön koulutusmäärärahoja ei tulisi vähentää.
"Meillä on myös johtamisvelkaa"
Valmistelutoimikunnan puheenjohtaja on huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön – niin esimiesten kuin muidenkin – jaksamisesta.
–?Jos meillä on hoito- ja palveluvelka, meillä on myös johtamisvelkaa. Korona on hoidettu täällä hyvin ja henkilöstö on ollut äärimmäisen sitoutunutta koko puolentoista vuoden ajan, Silvennoinen sanoo.
Itä-Uudellamaalla luetetaan vahvasti siihen, että muutoksen läpivientiin saadaan tukea valtiovallan taholta.
Ensimmäiset aluevaalit tärkeässä roolissa
Sosaali- ja terveystoimen mittavan uudistuksen keskiössä tulevat olemaan ensi tammikuun aluevaaleissa valittavat hyvinvointialueiden ensimmäiset valtuustot.
–?Nyt kyse erittäin tärkeistä ja elintärkeistä palvelusta. Ketäpä ei kiinnostaisi, miten terveyskeskukset, vanhuspalvelut ja neuvolat toimivat. Minkälalinen palveluverkko on: pääseekö lääkärille, onko mielenterveyspalveluita saatavilla, pidetäänkö vanhuksista hyvää huolta sekä tuleeko ambulanssi tai paloauto silloin, kun hätä on suurinta, Hanna Sarkkinen viestittää.
Sosiaali- ja terveysministerin listaamista asioista aluevaaleissa on pitkälti kyse.
–?Niistä tulevien hyvinvointialueiden päättäjät päättävät. Uskon, että ihmisten kiinnostus luonnpollisesti herää. Siinä myös puolueilla on paikallistasolla työtä tehtävänä.
Jatkossa aluevaalit järjestetään aina kuntavaalien yhteydessä.
–?Isoin haaste liittyy ensimmäisiin vaaleihin, että saadaan ihmiset liikkeelle ja heräteltyä. Iso ajatusloikka on se, että hyvinvointialueen valtustossa ei edusteta kuntaa, vaan kaikkia alueen ihmisiä, Hanna Sarkkinen jatkaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot