Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kouluverkkoselvityksen mukaan Porvoon oppilasmäärä vähenee 350 lapsella seuraavien kuuden vuoden aikana. Vt. toimialajohtaja väläyttää mahdollisen kouluinvestoinnin tekemistä siirrettävänä vuokrakouluna.
Arkisto/Mika Laine
PORVOO, ILOLA–SANNAINEN Itäisen Porvoon kouluverkkoratkaisun lisäselvitys on valmistunut. Lisäselvityksessä on laskettu muun muassa neljän erilaisen kouluratkaisun kustannukset, selvitetty uusien väestöennusteiden vaikutuksia oppilasmäärien kehitykseen ja vertailtu kouluverkon tilatehokkuutta.
Selvityksen neljä päävaihtoehtoa ovat erillisten yksisarjaisten koulujen rakentaminen suomenkielisille oppilaille Ilolaan ja ruotsinkieliselle oppilaalle Sannaisiin, yhden yhtenäisen sivistyskeskuksen rakentaminen itäiselle alueelle, vain yhden suomen- tai ruotsinkielisen koulun rakentaminen Ilolaan tai Sannaisiin sekä itäisen alueen oppilaiden kuljettaminen tulevaisuudessa vaiheittain keskustan kouluihin. Eri vaihtoehdoissa lasten määrät vaihtelevat 110 ja 280 välillä, riippuen siitä sisältyykö ratkaisuun kaikki esiopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut.
Kaupunginhallitus käsittelee lisäselvitystä ensi maanantaina. Kaupunginjohtaja esittää, että asia palautetaan sivistystoimeen uudelleen valmisteltavaksi niin, että sivistyslautakunta tekee asiasta ratkaisuesityksen kaupunginhallitukselle ensi tammikuussa. Käsittelyn yhteydessä on kuultava myös asukkaita, kouluja ja koulutusjaostoja.
– Porvoon kouluissa on kuitenkin joka tapauksessa tilaa kaikille Porvoon nykyisille oppilaille, vaikka itäiselle alueelle ei rakennettaisi ollenkaan koulua, vt. sivistyssjohtaja Jari Kettunen toteaa.
Arkisto/Marko Wahlström
Kouluikäisten lasten määrä vähenee
Selvityksen mukaan Porvoon oppilasmäärän odotetaan vähenevän lähes 10 prosentilla eli 350 lapsella seuraavien kuuden vuoden aikana. Sannaisten ja Ilolan alueen väestö kasvoi muuttoliikkeen seurauksena 2010-luvun alkupuolella, mutta vuodesta 2015 muuttovirta on kääntynyt toiseen suuntaan.
Porvoo on tehnyt viime vuosina poikkeuksellisen suuria koulu- ja päiväkoti-investointeja, mutta koulujen tilatehokkuus ei ole parantunut kokonaisuudessaan. Suomenkielisten koulujen täyttöaste on tällä hetkellä keskimäärin 80 prosenttia ja ruotsinkielisten keskimäärin 75 prosenttia maksimitäyttöasteesta. Yksittäisten koulujen välillä on suuria eroja, niiden täyttöaste vaihtelee 41 ja 95 prosentin välillä.
–?Koulujen maksimitäyttöaste ei tarkoita niiden ihanteellista täyttöastetta, eikä Porvoossa ole määritelty tavoitetta koulujen täyttöasteelle. Siirtymävaihe pitäisi toki suunnitella erikseen, ja se vaatisi usean koulun oppilaaksiottoalueen tarkastelua. Oppilasmäärä keskustan kouluissa nousisi joksikin aikaa, mutta vähenisi taas, jos väestöennusteen mukaiset oppilasennusteet toteutuvat, vt. sivistysjohtaja Jari Kettunen toteaa.
Koulujen oppilaskohtaisissa kustannuksissa on myös suuria eroja. Kustannukset ovat keskimäärin noin 9?000 euroa oppilasta kohti, mutta vaihtelevat koulukohtaisesti noin 6?500 euron ja 12?500 euron välillä. Kaikkien itäisen Porvoo uusien kouluratkaisujen oppilaskohtaiset kustannukset tulisivat olemaan merkittävästi keskiarvoa korkeammat.
– Keskustan puolesta voivat puhua myös laajemmat vapaa-ajan palvelut sekä lapsen opintopolun yhtenäisyys, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula tiivistää.
Arkisto/Marko Wahlström
Sivistyskeskukselle ei löydy järkevää paikkaa itäiseltä alueelta
Kaupunkisuunnittelu on tutkinut eri kouluratkaisujen sijaintivaihtoehtoja. Molemmille kieliryhmille tarkoitetulle yhteiselle sivistyskeskukselle ei löydetty yhtään sopivaa paikkaa itäiseltä alueelta.
–?Yhdyskuntarakenne ja alueen eri kylien väestön melko muuttumattomat kielisuhteet tarkoittavat käytännössä sitä, että yhteinen sivistyskeskus olisi suurelle osalle oppilaista aina aivan väärässä paikassa toimiakseen läheisenä kyläkouluna. Lisäksi muuttoliikkeen suunta ja väestöennusteet viittaavat siihen, että oppilasmäärä tulee selkeästi laskemaan, ja tämä tekee sivistyskeskuksen koon mitoittamisesta erittäin haastavaa, yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio toteaa.
–?On myös huomattava, että noin 80 prosenttia oppilaista kuljetettaisiin joka tapauksessa sivistyskeskukseen. Kuljetusmatkat ja -ajat ovat selvityksen perusteella kohtuulliset myös keskustan kouluihin. Ydinkysymys on, valitsevatko vanhemmat itäisen alueen koulun vai keskustan koulut, kun luontevat poikittaisyhteydet puuttuvat, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula pohtii.
Sannäs skola ja Ilolan koulu eivät ole tällä hetkellä oppilasmäärältään täysimittaisia yksisarjaisia kouluja. Suomenkielisen koulun toteuttaminen itäiselle alueelle joko erikseen tai osana sivistyskeskusta tarkoittaisikin sitä, että koulun oppilaaksiottoaluetta pitäisi muuttaa niin, että Jakarin ja Sannaisten suomenkieliset oppilaat siirtyvät Keskuskoulusta itäisen alueen kouluun siirtymävaiheen jälkeen.
–?On lisäksi selvää, että Epoon koulun tilanne on ratkaistava nopeasti, kun huomioidaan koulun oppilasmäärä, täyttöaste ja koulurakennuksen kunto, vt. koulutusjohtaja Jari Kettunen toteaa.
Siirto keskustaan säästäisi 0,6–1,2 miljoonaa euroa vuodessa
Selvityksessä on laskettu kouluvaihtoehdoille vuosittainen hinta, johon sisältyy rakennusten, koulukyytien ja tukipalveluiden kustannukset sekä mahdolliset säästöt henkilökunnan vähentyessä. Selvityksessä lähdetään siitä, että koulujen mitoitus ja laatutaso vastaavat muita uusia kouluja.
Itäisellä alueen koulut maksaisivat sivistystoimelle tulevaisuudessa joka vuosi noin 0,6–1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin se, että oppilaat kävisivät jatkossa keskustan kouluissa. Kallein vaihtoehdoista olisi yhtenäinen sivistyskeskus, johon sisältyy myös varhaiskasvatuksen palvelut. Suurin osa kustannuksista aiheutuu rakentamisen ja rakennuksen ylläpidon ja kiinteistönhoidon kuluista. Koulukuljetusten osuus on suhteellisen pieni osa vuosittaisista kokonaiskustannuksista, enintään noin 225?000 euroa.
–?Taloudellisia ja toiminnallisia riskejä voidaan vähentää toteuttamalla kouluinvestointi siirrettävänä vuokrakouluna, vaikka tämä kuormittaakin käyttötaloutta enemmän kuin perinteinen ”omaan taseeseen” rakentaminen, vt. toimitilajohtaja Tony Lökfors kertoo.
Vt. toimitilajohtaja Tony Lökfors uskoo, että siirrettävä vuokrakoulu vähentää taloudellisia ja toiminnallisia riskejä.
Arkisto/Mika Laine
"Porvoon talous heikkenemässä lähivuosina"
Opetus- ja kulttuuripalvelujen nettokustannukset ovat Porvoossa maan korkeimpia ja kolmanneksi korkeimmat vertailtaessa 21 suurimaan kaupunkiin (C21-kapungit). Porvoo käyttää perusopetukseen 1?052 euroa asukasta kohti vuodessa, kun C21-kaupunkien kustannukset ovat noin 700–900 euroa asukasta kohti vuodessa. Turku ja Tampere jäävät jopa alle 700 euron tason.
–?Porvoon talous on lähivuosina heikkenemässä. Kaupungin talouden kannalta käy kestämättömäksi, jos palveluidemme nettokustannukset – erityisesti sivistystoimessa – ovat maan kärkeä. Porvoossa pitää olla oikea määrä koulutiloja oppilasmäärään nähden, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula painottaa.
–?Tilat maksavat, ja jos tiloja on liikaa, joudumme ennen pitkää leikkaamaan opetustoiminnasta. Nyt on syytä keskustella siitä, mihin haluamme jatkossa panostaa, hän jatkaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot