Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila näkyy maamme kaupunkien liikenteen päästöistä muodostuvan typpioksidin pitoisuuksien puolittumisena.
Arkisto/Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana liikenteen päästöistä muodostuvan typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet Suomen kaupungeissa noin puolet pitkän ajan keskiarvosta. Katupölyä esiintyi poikkeuksellisen aikaisin ja vähän.
Suomalaiskaupunkien ilman typpidioksidipitoisuudet ovat olleet selvästi pitkän ajan keskiarvojen alapuolella maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana. Tämän osoittavat sekä maan pinnalla tehtävä ilmanlaadun seuranta että satelliittihavainnot.
Maanpintamittauksista saatavat arvot olivat matalimmillaan pääsiäisen molemmin puolin, jolloin pitoisuudet olivat jopa 60 prosenttia pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
–?Parin viime viikon aikana kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudet ovat olleet jälleen nousussa ja viime tarkastelujaksolla ne olivat enää noin 20 prosenttia vertailujaksoa matalampia, erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Pääkaupunkiseudulla vähennystä pitkän ajan keskiarvoon oli tällä jaksolla 35 prosenttia, muualla Suomessa 16 prosenttia. Porvoossa mittauspisteitä on neljä – Mannerheiminkatu, Mustijoki, Nyby ja Svartbäck. Esimerkiksi Mannerheiminkadulla ilmanlaatu oli koko perjantain hyvä.
Uudenmaan eristys pienensi typpipitoisuuksia
Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n TROPOMI/Sentinel 5P -satelliitti-instrumentti on havainnut tämän vuoden huhtikuussa noin 30 prosenttia alhaisempia typpidioksidipitoisuuksia pääkaupunkiseudulla viime vuoteen verrattuna.
Satelliitin tekemästä typpidioksidijakaumien vertailusta pääkaupunkiseudulla nähdään, että Uudenmaan eristyksen aikana havaittiin alhaisempia pitoisuuksia kuin eristyksen päättymisen jälkeen tai vastaavaan aikaan viime vuonna.
–?Typpidioksidipitoisuudet Uudenmaan eristyksen päättymisen jälkeen jäävät silti viime vuoden pitoisuuksia matalammiksi, todennäköisesti poikkeustilan rajoitusten takia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Iolanda Ialongo sanoo.
Satelliittihavainnoista saadut tulokset ovat yhdenmukaisia maanpintamittauksien kanssa.
Katupölypäiviä oli alle puolet tavanomaisesta
Myös kevään katupölykausi osoittautui varsin poikkeukselliseksi. Pahoja katupölypäiviä (PM10-pitoisuuksien vuorokausikeskiarvot yli 50 µg/m3) mitattiin 5.5. mennessä alle puolet tavanomaisesta. Lisäksi pahimmat katupölyepisodit olivat jo helmikuussa, eikä normaalin katupölyhuipun aikaan huhtikuun alkupuoliskolla havaittu enää merkittäviä episodeja.
–?Myös pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet tänä keväänä tavanomaistakin matalampia paria kaukokulkeutumisepisodia lukuun ottamatta, Pia Anttila sanoo.
Pienhiukkasten pitoisuuteen vaikuttaa paikallisten lähteiden, kuten liikenteen ja pienpolton, lisäksi varsin suuresti kaukokulkeutuminen. Poikkeustilan aikana on tapahtunut kaksi selvästi tunnistettavaa kaukokulkeutumisepisodia. Maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa eteläisessä Suomessa mitattiin lievästi kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia. Episodien alkuperä oli molemmissa tapauksissa itäisen Euroopan kulotus- ja maastopalot.
–?Episodien ulkopuolella pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet matalampia kuin keskimäärin, mutta esimerkiksi hiukkasten koostumuksesta täytyy tehdä tarkempia tutkimuksia ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä koronakriisin vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuuksiin voi tehdä, Anttila korostaa.
Suomessa kaupungit vastaavat ilmanlaadun seurannasta alueellaan. Ilmatieteen laitos kokoaa tiedot ja laatii koko maan kattavia yhteenvetoja.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot