Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kilpilahdessa johdetaan tällä hetkellä yligigawatin verran hukkalämpöä, mikä vastaa suuren ydinvoimalan tuotantoa.
Arkisto/Mika Laine
PORVOO–SIPOO Porvoon Kilpilahdessa johdetaan mereen yli gigawatin verran hukkalämpöä, mikä vastaa suuren ydinvoimalan tuotantoa. Hukkalämmöllä voitaisiin lämmittää neljäsosa koko pääkaupunkiseudusta, ja lisäksi lämpöä riittäisi myös Keravalle ja Sipooseen.
Kilpilahden toimijat Neste ja Borealis sekä energiayhtiöt Fortum, Helen ja Keravan Energia suunnittelevat hyödyntävänsä Kilpilahden tehdasalueen tuottamaa hukkalämpöä kaukolämmön tuottamiseen.
Viime vuonna käynnistettiin hankkeen esiselvitys ja nyt on tullut aika edetä tutkimusvaiheeseen, jossa yksityiskohtaisemmin tarkastellaan hankkeen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä.
Puupellettikäyttöinen lämpökeskus Söderkullaan
Muut toimijat ovat mukana hankkeessa pienentääkseen kivihiilen käyttöään, mutta Keravan Energia on luopunut kivihiilestä kokonaan jo 2000-luvun alussa.
Keravalla lämpö tuotetaan jo nyt lähes täysin uusiutuvilla polttoaineilla Keravan biovoimalan ansiosta. Toisin on Keravan Energian tytäryhtiö Sipoon Energian alueella, jossa kaukolämmityksen polttoaineena on pitkään ollut maakaasu.
–?Olemme määrätietoisesti pyrkimässä pois maakaasun käytöstä kohti ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja, Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto sanoo.
Ensimmäinen konkreettinen teko oli kaukolämmön runkolinjan rakentaminen Keravalta Sipooseen vuonna 2017. Sen myötä Nikkilään virtaa Keravan biovoimalaitoksen uusiutuvilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä.
–?Seuraavaksi käynnistimme suunnitelmat puupellettikäyttöisen lämpökeskuksen rakentamiseksi Söderkullaan, joka valmistuu vielä kuluvan vuoden aikana. Kilpilahden hanke on kolmas konkreettinen teko, jonka avulla pääsemme vieläkin lähemmäs hiilineutraalia kaukolämpöä Sipoossa, Lehto jatkaa.
Kilpilahdesta hukkalämpöä aikaisintaan vuonna 2025
Keravan Energia on aktiivisesti etsinyt hukkalämpökohteita hyödynnettäväksi kaukolämmön tuotannossa. Kilpilahden hanke on yhtiölle hyvin kiinnostava mahdollisuus, mutta sen kannattavuuteen vaikuttaa vielä erityisesti hukkalämmön hyödyntämisessä tarvittavien lämpöpumppujen verokohtelu.
Tällä hetkellä hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön hintaa.
Hankkeen lopullinen investointipäätös tehdään ensi vuonna ja rakentaminen voisi alkaa vuonna 2023. Kilpilahden lämpöä voitaisiin konkreettisesti alkaa hyödyntää aikaisintaan vuona 2025.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot